360°-virtuaalimatkat oppimisympäristöön

Oppimisympäristöjen 360°-kuvien kuvaaminen Ricoh Theta S-kameralla on päässyt hyvään alkuun. Kuvaamisen jälkeen kuvat editoidaan ThingLink-sovelluksella, jossa niihin voidaan lisätä kuvan yksityiskohtiin osoittavat tagit. Tagistä voi esimerkiksi aueta yksityiskohtaisempi still-kuva johon liittyy vaikkapa oppimistehtävä, tagit voivat johdattaa opiskelijan opetusvideon pariin tai siinä voi olla linkki koulutuksen esittelysivulle tai kuvassa olevan laitteen valmistajan kotisivuille. 360°-virtuaalimatkat soveltuvat erinomaisesti niin opetuskäyttöön kuin oppimisympäristön esittelyyn. Alla kuva TAKK:n kylmäalan oppimisympäristöstä.

ThingLink editori

Voit myös katsoa ensimmäisiä kokeiluja Facebookista 360-kuvaa Kylmäalan-opetusympäristöstä.

Mainokset

EloRiihi kokoontui digiohjauksen äärelle TAKKiin

PuhtiTAKK järjesti perjantaina 17.3.2017 EloRiihi-tilaisuuden aiheesta Sähköiset ohjauspalvelut ja –välineet. EloRiihet ovat Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimia ja eri oppilaitosten vuorotellen järjestämiä maksuttomia tilaisuuksia, jotka kokoavat yhteen ohjaustyön parissa työskenteleviä asiantuntijoita neljä kertaa vuodessa. Ennakkoon sovitun ajankohtaisen teeman ympärillä keskustellaan, jaetaan kokemuksia, verkostoidutaan sekä tarjotaan uusia keinoja kohdata asiakas.

eloriihi_kuva2

Puhtilaiset esittelemässä QR-koodiradan toteutusta. Osallistujat saivat halutessaan lainaksi TAKKin iPadit, jos omia laitteita ei ollut mukana.

PuhtiTAKKin järjestämässä EloRiihessä tavoitteena oli madaltaa kynnystä kokeilla käytännössä erilaisia sähköisiä palveluita ja välineitä. Paras tapa perehtyä digimaailmaan on sukeltaa sinne itse, joten tilaisuuden toteutustavaksi valittiin toiminnallinen QR-koodirata. QR-koodirata koostui viidestä pisteestä, mitkä osallistujat kiersivät pienryhmissä. Jokaisella pisteellä oli oma teemansa sekä ohjaaja, joka opasti kyseisen välineen/palvelun kokeilussa ja jonka kanssa osallistujat pääsivät keskustelemaan mm. käytännön kokemuksista.

eloriihi_kuva3

TAKKin DigiTutor Katja kertoi mm. Facebookin ja WhatsAppin käytöstä ja hyödyistä vertaistuen näkökulmasta.

Osallistujat pääsivät kokeilemaan käytännössä mm. verkko-ohjauksen toteutusta, video-CV:n tekemistä, Snapchattia sekä WhatsAppin käyttöä tietokoneella. Lisäksi osallistujat pääsivät keskustelemaan mm. TAKKin DigiTutorin kanssa vertaistuen hyödyistä ohjauksen tukena.

eloriihi_kuva4

Palaute QR-koodiradasta oli positiivista, osallistujat kertoivat saaneensa uusia ideoita ja työkaluja oman ohjaustyönsä tueksi. Toiminnallinen menetelmä koettiin oikein hyväksi tavaksi perehtyä digiohjaukseen ja –välineisiin!

Päivän materiaaleista ja pisteiden sisällöistä löytyy lisätietoa täältä: https://puhti.wordpress.com/eloriihi/

Tervetuloa Eloriihi-tapahtumaan!

Perjantaina 17.3.2017 klo 9-12 PuhtiTAKK järjestää Eloriihi-verkostotapahtuman, jonka teemana ovat sähköiset ohjausvälineet. Tuttuun Puhti-tapaan aamupäivä sujahtaa käytännön kokeilujen ja yhteisten pohdintojen äärellä. Meillä ei pönötetä eikä pidetä pitkiä puheita 🙂 Pädit ja QR-koodit sekä toimintapisteet odottavat sitä tärkeintä osaa koko palapelissä eli teitä osallistujia – tervetuloa!

Mediakartta päivitetty

Vihdoin ja viimeinen olemme ehtineet päivittämään mediakartan, joka on kovastikin elänyt tässä matkan varrella. Erilaisten kokeilujen kautta tällä hetkellä PuhtiTAKK-mediamaailma näyttää tältä:

puhti_mediakartta2017

Sisäisen että ulkoisen viestinnän kanavat ja niiden käyttötavat ovat eläneet sekä muotoutuneet eteenpäin ja täsmentyneet. Trellon käytöstä siirryttiin nyt vuoden alusta Microsoftin O365 Planneriin ja kokemukset ovat tähän mennessä todella positiivisia. Samaan aikaan otettiin tiimin viestinnän tehostamiseen kokeiluun Yammer ja WhatApp – kaikessa pyritään vähentämään sähköpostin määrää.

Uutena kokeiluna on käynnistynyt myös Ricoh Theta S -kokeilu ThingLinkin kera. Tästä myös lisää kevään aikana blogissa! Blogi siis on kaiken viestinnän sydän ja täällä voit seurata kaikkea toimintaamme bloggauksina – tervetuloa toki myös muille kanavillemme:

TAKKin Digitutorit 1v. – juhlan kunniaksi julkaistiin esittelyvideo ja flyeri

Melkeinpä tasan vuosi sitten aloitettu digitutortoiminta pyörii tällä hetkellä kahden tutorin voimin. Toinen heistä valmistuu ensi viikolla ja toinen toukokuussa, joten uusia tutoreita tarvitaan piakkoin.

Tiedottamiseen saatiin uutta ilmettä, kun Lempisen Jyrkin kuvaama ja tutoreiden itsensä suunnittelema sekä roolittama video valmistui helmi-maaliskuun vaiheessa. Se löytyy mm. TAKKin Moodlesta ja sitä esitellään opiskelijoille esimerkiksi koulutusten aloituksissa. Tutustu videoon tästä: https://youtu.be/tENoR0CnL1M.

Kaksipuoleinen flyeri  DigiTutor flyeri 2017 toimii kahdella tavalla – sillä sekä esitellään toimintaa että rekrytoidaan uusia tutoreita. TAKKin Opiskelijapalvelut-porukka jakaa paperista versiota mm. koulutusten aloitusinfoissa ja koulutusalat voivat liittää niitä osaksi opiskelijoille jaettavia infokansioita.

Tästä on hyvä jatkaa seuraaviin vuosipäiviin!

 

Kehitetään yhdessä!

Opettaja on usein myös itse ikuinen opiskelija. Koko Puhti-projektitiimillemme on yhteistä, että jokaisella on palava into oppia koko ajan uutta, tietää enemmän, tutustua uusiin asioihin ja ihmisiin. Kehittämisprojekti on todella hyvä väline uuden oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Kun projektissa aloittaa, ei tarvitse osata ja hallita kaikkea, vaan edetessä opitaan ja opiskellaan, kokeillaan, onnistutaan ja epäonnistutaan yhdessä.

Ajatushautomo projektitoiminnan kehittämisen äärellä

Kolmannen Puhti-ajatushautomon teemana oli projektitoiminnan kehittäminen ja menetelmänä oli tälläkin kertaa toiminnallinen työpaja. Aiemmat ajatushautomot keskittyivät henkilöstön osaamisen kehittämiseen esimerkiksi tulevaisuuden tarpeiden sekä uusien toteuttamismahdollisuuksien näkökulmasta: Ajatushautomo käyntiin! ja  Osaamisen kehittäminen muutoksessa.

Projektit ovat erinomainen tapa kehittää sekä omaa osaamista että työyhteisön ja koko organisaation osaamista. Tällä hetkellä TAKKin projektitoiminnan toimintamallia uudistetaan niin prosessikuvauksen kuin käytännön tuen ja ohjauksen kannalta. Kaiken tekemisen taustalla on yksinkertaistaminen ja sujuvoittaminen, yhä ketterämpään kehittämiseen siirtyminen.

Ajatushautomotyöpaja oli samalla myös Henna-Riikka Ahvenjärven opintosuoritus eli osa hänen palvelumuotoiluopintojaan ja opinnäytetyötään – tällaiseenkin tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön projektit antavat monenlaisia mahdollisuuksia. Ja kyllä, tämä bloggaus on myös opintosuoritus ja siksi tavallista pidempi.

Osallistavat menetelmät käyttöön

Ajatushautomoon osallistui kouluttajia, projektityöntekijöitä, projektipäälliköitä sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Vaikka suurin osa porukasta tunsi toisensa, niin työpaja aloitettiin lyhyellä esittäytymiskierroksella – työrooli vaihtuu välillä, ja eri tilanteissa joku voi olla milloin mukana kouluttajana, milloin taas projektipäällikkönä. Kierroksen ideana oli alustaa myös keskustelun, yhteisten ajatusten ja yhteistyömahdollisuuksien pohdinnan eteenpäin viemistä. Osana johdantoa perehdyttiin lyhyesti myös aiempien ajatushautomoiden teemoihin ja tuloksiin.

Seuraavan vaiheen tavoitteena oli pohtia, miten toimintaa ja osaamista voidaan sujuvasti ja tehokkaasti kehittää hankkeiden ja projektien avulla. Teoreettisesti ilmaistuna tässä työskentelyssä hyödynnettiin juurisyyanalyysia ja dynaamisen fasilitoinnin menetelmää (vinkkiä myös Piritta Kantojärven kirjasta Fasilitointi luo uutta).

Nykytilan yhteistä analyysia pohjustettiin niin, että jokainen kirjoitti noin kolme minuuttia ensin hyviä ja sujuvia asioita vihreille post-it-lapuille ja sitten noin kolme minuuttia haasteita tai muuten ei-toimivia asioita oransseille lapuille. Tämän jälkeen jokainen sijoitti omat lappunsa johonkin seuraavista valkotaulun sarakkeista: Faktat ja havainnot, Huolet, kysymykset ja kritiikki, Ydinkysymykset sekä Ideat ja ratkaisuehdotukset. Tämä taulu toimi sitten keskustelun ja yhteisen pohdinnan työvälineenä – sekä taululle että erillisiin muistiinpanoihin työpajan vetäjä kirjasti esiin nousseita ajatuksia, kysymyksiä, ehdotuksia ja ieoita.

Konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja -ideoita

Yhteisessä keskustelussa nousi esiin monenlaisia asioita laidasta laitaan – todella laajoja ja haastavia kokonaisuuksia (esimerkiksi EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaikutukset projektitoimintaan) sekä pienempiä nopeasti toteutettavissa olevia ehdotuksia ja ideoita. Sovittiin, että kolme konkreettista ehdotusta lähtee heti kokeiluun:

  • Ideaboksin laajempi hyödyntäminen
  • Yhteinen blogi intraan (ja projektitoiminnan sivun selkiyttäminen)
  • Onnistumiset ja murheet -taulut seuraavaan tapahtumaan matalan kynnyksen kehittämis- ja palautekanavana kokeiluun

Nämä kaikki etenevät jo ovat hyvä esimerkki pienistä askelista kohti yhteistä keskustelua ja entistä avoimempaa viestintää – sekä sitä kautta parempaa tiedonkulkua ja erilaisten mahdollisuuksien tuntemista esimerkiksi siinä, miten kuka tahansa organisaatiossa voi kehittää omaa osaamistaan hankkeiden ja projektien avulla, olla mukana ja osallistua. Myös muita ehdotuksia ja ideoita työstetään eteenpäin ja seuraavassa ajatushautomossa peilataan taas porukalla, miten on edetty ja edistytty.

Mitä tästä opimme?

Työpajamenetelmät ovat toimineet ajatushautomoissa hyvin. Siellä ei pönötetä ja kuunnella luentoja, vaan pyritään antamaan jokaisella mahdollisuus osallistua, tulla kuulluksi sekä löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia oman työyhteisön sisältä. Työpajamenetelmät on joka kerta valittu siltä pohjalta, minkä verran on ilmoittautuneita – on tärkeää, että menetelmä antaa jokaisella aidosti mahdollisuuden osallistua. Jos esimerkiksi nyt meillä olisi ollut vielä enemmän väkeä paikalla, niin työskentelyä olisi ollut hyvä pilkkoa pienempiin ryhmiin, mutta nyt keskustelu toimi hyvin näin.

Tästä työpajasta saatiin hyvin ajatuksia ja kommentteja siitä, mitä pitäisi kehittää ja mitä olisi hyvä kehittää. Keskustelun pohjalta nousi selkeästi esiin, mitkä asiat ovat pakollisia, tärkeitä tai sellaista nice to have -osastoa. Viestinnän merkitys nousi esiin vähän joka käänteessä eli se on selkeästi todella tärkeä kehittämiskohde.

Oppiminen jatkuu, yhdessä.

ajatushautomo3

PS Nyt on jo varmasti selvää, että me tykätään erivärisistä post-it-lapuista ja valkotauluista sekä fläpeistä – niistä löytyy kaikista työpajoistamme yleensä. Samaa ideapohjaa toteutetaan projektiryhmän työskentelyssä sähköisesti aiemmin Trellossa ja nyt Microsoftin Plannerissa – toimii!