NetForum

Opetusalan johtava teknologiaforum

Pääsin viettämään kaksi hyvin antoisaa päivää Helsingissä Wanhan Sataman tapahtumatalossa NetForumin merkeissä.

Monipuoliset luennot ja workshopit tarjosivat paljon mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa. Luennoista useat koskivat koulun pedagogista muutosta ja tutor-opettajatoimintaa sekä opettajuuden muutosta digitaalisessa oppimisympäristössä.

Erimerkiksi digiloikka on tuonut opetukseen haasteita, joiden vuoksi osa opettajista tuntee olonsa epävarmaksi uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien tai vaihtoehtojen edessä, mutta myös monet muut muutokset opetusmaailmassa ovat lisänneet tuen tarvetta. Tähän useat oppilaitokset ovat kehittäneet tutor-mallin, jossa opettajat tukevat toisiaan omilla vahvuusalueillaan. Eräässä mallissa tuen teemat oli selvitetty osaamiskartoituksen pohjalta ja tutoreiden työvälineinä käytettiin yhteisopettajuutta sekä samanaikasopettajuutta. Oppimistilojen suunnittelu tehtiin pedagogisesta näkökulmasta, opetus tapahtui tutkivan oppimisen keinoin ja interaktiivista tietotekniikkaa hyödyntäen. Tutor-opettaja nähtiin ennen kaikkea rinnallakulkijana ja muutosagenttina.

Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallio piti esitelmän Robotiikka yleissivistyksessä, jossa hän kertoi, miten Riihimäellä on robotiikka liitetty 6. luokan käsityön-, ympäristöopin- ja matematiikka opetukseen ja siitä on laadittu 6. luokan yhteinen robotiikan OPS. Mikäli opiskelija valitsee robotiikan 6. luokalla se jatkuu hänellä myös 8. ja 9. luokalle sekä näiden lisäksi kouluilla on robotiikkakerhoja. Robotiikkaopetuksen tavoitteena heillä on lisätä nuorten tyttöjen ja poikien kiinnostusta teknologiateollisuuden ammatteja kohtaan esim. metalliala ja tutustuttaa oppilaat ja opiskelijat teknologiateollisuuden ammatteihin ja tuotantoteknologiaan esim. mallintamalla paikallisen elinkeinoelämän ja teollisuuden käyttämään tuotantoteknologiaa.  Esitys oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, sillä robotiikka lisääntyy arjessamme koko ajan, halusimme sitä tahi emme.

HoloLens, MR (Mixed reality) tai AR (Augmented reality) olivat uusi tuttavuus ja kerta kaikkiaan mahtava sellainen. VR-lasit (Virtual reality) ovat jo tuttuja ennestään, mutta nyt sain astua johonkin aivan uuteen. Silmieni edessä oli virtuaalisesti luotu alaston ihmiskeho, jota pystyin kiertämään täydet 360° ja kädenliikkeellä tai suullisella käskyllä tuosta kehosta kuoriutui nahka paljastaen ihmiskehon lihakset, seuraavaksi kuoriutuivat lihakset paljastaen luuston, jonka jälkeen esiin tulivat verisuonet ja sisäelimet.

Mielessä pyöri jo monta mahdollista tapaa käyttää laseja opetuksessa, eikä hintakaan, tällä hetkellä n. 300 – 400€, tuntunut kovin kalliilta käytettävyyteensä nähden. Näihin pitää vielä palata.

3D-tulostimia oli esittelemässä useampikin toimittaja ja heidän viestinsä oli selkeä ja yksinkertainen. Laitteiden ominaisuudet, käytettävyys ja hinta ovat tulleet tasolle, joka mahdollistaa niiden hankinnat  jo kotikäyttöönkin, mutta ennen kaikkea oppilaitoksiin.

Todella antoisat kaksi päivää kerta kaikkiaan!

Mainokset

Tietoisku tekijänoikeuksista 18.9.2017

Järjestimme jo toisen kerran tietoiskun tekijänoikeuksista ma 18.9.2017.  Tekijänoikeudet ovat teema, joka koskettaa meitä kaikkia ja tilaisuuteen osallistuikin TAKK kouluttajia sekä muuta henkilöstöä eri toimenkuvilla. Aihe on koettu niin tärkeäksi, että tavoitteenamme on järjestää vielä kolmas tietoisku alkuvuodesta 2018.

Tietoiskun asiantuntijana toimi Arttu Juselius Kopiosto ry:stä.

20170918_150513

Kuvassa Arttu Juselius (Kuvan lähde: Sari Korhonen)

 

Lisätietoa tekijänoikeuksista voit lukea Puhdin aikaisemmista blogikirjoituksista:

Tietoa tekijänoikeuksista

Tekijänoikeustaidot testauksessa

Mitä luettavaa tänään?

Eilen illalla laitettiin pieni minigallup jakoon Twitterissä – vastausaikaa vielä huomiseen:

twitter1

Käy kurkkaamassa tämänhetkinen tilanne Twitteristä!

Tällä hetkellä kärkisijaa pitää romaanit, mutta missä on runoja lukevat? Eikö kukaan lue runoja ja miksi ei? Vaihtoehtolistahan on kyllä tosi suppea, kun Twitter mahdollistaa vain tuon neljä vaihtoehtoa, mutta oman vaihtoehdon voi käydä myös twiittaamassa vastaukseni tähän minigallupiin! Perjantaina nähdään tuloksia.

Oleellistahan ei ole se, mitä lukee, kunhan lukee! Maailma on täynnä erilaisia kirjoja, lehtiä, opuksia ja tekstejä. Ehkä kysymys välillä on siinä, onko löytänyt itselleen mieluista, kiinnostavaa ja houkuttavaa lukemista.

kirjat.jpeg

Jos lukeminen tuntuu alkuun haastavalta, niin kannattaa myös kokeilla äänikirjoja. Toiset tykkää, toiset ei. Jos äänikirjan lukijan ääni ei miellytä, niin lukemisen sujuvuutta voi treenata myös tekemällä oman äänikirjan tai ihan vaan muuten lukemalla ääneen.

äänikirja.jpeg

Mielensäpahoittaja myös äänikirjana.

 

 

Lukemisen apuvälineitä

Jos lukiessa rivit hyppivät, teksti tuntuu muuten epäselvältä tai musta teksti valkoisella pohjalla ei tunnu toimivan, niin kannattaa kokeilla erilaisia lukemisen apuvälineitä. Esimerkiksi lukiviivaimet ja värikalvot voivat olla pieni ja helppo apuväline tällaisissa tilanteissa. Perinteisten viivainten ja kalvojen ohella nykyisin on saatavilla myös sähköisiä viivaimia ja kalvoja erilaisten sovellusten avulla esimerkiksi mobiililaitteelta lukemisen avuksi.

lukiapuvälineet

Lukiviivaimia ja erilaisia värikalvoja

Lukutekniikka ja lukemisen strategiat vaikuttavat myös lukukokemukseen. Helppoja sujuvuusharjoitteita löytyy monenlaisia, esimerkiksi minuuttilukeminen on kätevä ja vähän aikaa vievä lukemisen sujuvuuden harjoitus: Minkä verran ehdit lukea tekstiä minuutissa? Kokeile samaa tekstiä uudelleen useana peräkkäisenä päivänä: pääsetkö vähän pidemmälle joka päivä?

Ääneen lukeminen voi myös auttaa sujuvuuden treenaamisessa. Milloin olet viimeksi lukenut tekstiä ääneen? Ja ääneen voi lukea ihan itsekseen, ei tarvitse ottaa mukaan yleisöä – monelle aikuiselle on voinut jäädä mieleen epämiellyttäviä kokemuksia koko luokan edessä ääneen lukemisesta, mutta sitäkin suuremmalla syyllä kannattaa nyt vihdoin karistaa tuollaiset kokemukset pois. (Lemmikille on muuten hyvä myös lukea ääneen – esimerkiksi useissa kirjastoissa on kokeiltu lukukoiria!)

Teksti ei aina välttämättä ole lukijaystävällistä. Helppolukuisuus rakentuu esimerkiksi selkeästä kielestä, sopivan mittaisista virkkeistä, loogisesta etenemisestä ja toimivasta kappalejaosta. Korostukset voivat sopivasti käytettynä nostaa tekstin ydinasioita visuaalisesti esiin. Visuaalisesti helppolukuisessa tekstissä on myös riittävän kokoiset marginaalit eli luettava rivi ei ole tolkuttoman leveä. Kappaleet on erotettu esimerkiksi tyhjällä rivillä toisistaan. Kirjasintyyppi ja -koko vaikuttavat myös paljon luettavuuteen.

Lisätietoja esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

Apuvälinekeskus – Lukeminen, lukiapuvälineet (Huom! Myös lukikalvovinkit iOS- ja Android-laitteille)

Erilaisten oppijoiden liitto: Miten lukivaikeus näkyy?

Kielikompassi: Lukeminen ja lukustrategiat

Lukimat: Sujuvuuden harjoittelu

Oma oppimisvalmentaja -työkirja

Papunet – Lukikalvo ja lukiviivoittimet

Selkokeskus

Selkosivut

 

Löytöretki lukemisen äärelle?

Mitä lukeminen merkitsee sinulle? Onko se kenties faktojen löytämistä vai portti mielikuvituksellisiin maailmoihin? Hyötyä, huvia vai molempia? Tuskaa, pakkopullaa tai välttämätön paha vai koukuttavaa, houkuttelevaa tai muuten antoisaa?

Lukukeskus on julkaissut 10 faktaa lukemisesta vuodelle 2017. Tästä napakasta tietopaketista saa nopeasti kuvan siitä, mikä on suomalaisen lukutaidon ja lukemisen tilanne. Kannattaa lukaista!

 

Lukukeskuksen koonnin lopusta löytyy myös erittäin kiinnostavia raportti- ja muita lähteitä suomalaiseen lukutaitoon ja -intoon (tai sen puuttumiseen) liittyen. Kuten Kirjainstituuttikin toteaa, lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Lukutaidottomuudesta voi aiheutua monia negatiivisia ilmiöitä. Lukemisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia mm. tunne-elämän kehittymiseen.

Lukemisen vastenmielisyys voi johtua esimerkiksi toteamattomasta lukivaikeudesta tai vaikkapa vain tottumattomuudesta tekstien kanssa toimimiseen. Lukemista treenataan parhaiten lukemalla, erilaisia tekstejä, erilaisissa asiayhteyksissä. Jokaiselle on mahdollista löytää omanlaista ja itselle sopivaa, kiinnostavaa luettavaa.

Haastammekin tällä viikolla kaikki löytöretkelle kirjastoon! Suomalainen kirjastojärjestelmä mahdollistaa ilmaisen ja monipuolisen lukuharrastuksen: kirjoja, lehtiä, äänikirjoja, digikirjoja ja niin edelleen. Pirkanmaalla lähimmän kirjaston löydät vaikkapa osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena, jossa toki voi tehdä löytöretkeä monipuolisesti myös verkossa.

 

Monenlaista lukemista erilaisille lukijoille

Kansainvälinen lukutaitopäivä lähestyy: lukutaitopäivää vietetään perjantaina 8.9.2017.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Silti maailman aikuisista viidennes ja köyhimpien kehitysmaiden naisten enemmistö on lukutaidotonta. – Suomen YK-liitto

Lukeminen on yksi tärkeistä perustaidoista, ja sen osa-alueita ovat tekninen lukeminen ja luetun ymmärtäminen. Lukemisella on monenlaisia tarkoituksia eri tilanteissa ja eri ihmisille. Esimerkiksi Wikipediassa nostetaan esiin, että ”lukeminen on symboleihin kuten kirjoitusmerkkeihin koodattujen merkitysten tulkitsemista. Lukijan motiivina voi olla esimerkiksi oppiminen, tiedonhaku, taide-elämys tai viihtyminen.”

Tämä viikko on myös Puhti-hankkeessa omistettu lukemisen eri teemoille. Luemme ja pohdimme lukemista esimerkiksi täällä blogissa, Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa. Tarkoituksena on penkoa erilaista luettavaa monenlaisille lukijoille sekä keskustella lukemisen merkityksistä.

Perjantaina 8.9.2017 klo 8.30 – 9.30 olemme myös TAKKin Nirvan kampuksella keskustelemassa lukemisesta ja kaikesta lukemiseen liittyvästä!

aamulehti_maanantai_web

Aloitatko aamusi sanomalehdellä?

Lisätietoja:

Literacy Day