Tiimityössä on voimaa!

TAKKin Puhti-projektitiimi kokoontui perjantaina 23.3.2018 puntaroimaan porukalla hankkeen tuloksia ja onnistumisia sekä tietysti kehittämiskohtia. Loppuraportoinnin kynnyksellä on tärkeä pysähtyä arvioimaan, missä kokonaisuudessaan on onnistuttu ja miten tavoitteet on saavutettu.

Puolen päivän mittainen palaverituokio alkoi lounaan ääreltä. Kävimme läpi monipuolisesti raportointiin liittyviä käytännön asioita arkistoinnista kokemusten koostamiseen esimerkkeinä loppuraporttiin. Päävire keskustelussa ja ajatuksissa oli, että takana on todella antoisat pari vuotta! Jokainen on oppinut uutta niin projektityöskentelystä kuin hankkeen teemoistakin. Tärkeä osa pohdintaa oli myös Puhti-aikana kehitettyjen mallien ja toteutusten jatkokehittäminen. Esimerkiksi Noheva-hankkeen kanssa tiivistettiin yhteistyötä entisestään juuri näitä jatkosuunnitelmia ajatellen.

Lounaspalaverin jälkeen laitettiin tiimityötaidot koetukselle ja selvitettiin, miten hyvin tämä tiimi on hitsautunut yhteen ongelmatilanteen edessä: Mysteerin pakopelihuone Siirin piina valikoitui hankkeen kannalta kiinnostavan tematiikan takia kohteeksi. Tämä oli kyllä erinomainen tiimiviestinnän ja yhteistyön testi! Porukalla etsittiin, mietittiin, hoksattiin, löydettiin – aina tiimistä joku keksi ratkaisun tai yhteisellä päättelyllä päästiin eteenpäin. Ja löytyihän se ratkaisu Siirin piinaan ja myös avain ulos huoneesta ennen tunnin aikarajaa. Tiimityössä on avain moneen juttuun – eipä sitä kannata itsekseen liian pitkään asioita pyöritellä, vaan miettiä kimpassa toisten kanssa ja ratkaisutkin voi löytyä nopeammin. (Porukalla muuten pohdittiin, että pakopelihuonekonsepti sopisi myös opiskelijoiden kanssa moneen tilanteeseen, esim. ryhmäytymiseen, tiimiviestinnän treenaamiseen ja niin edelleen.)

PuhtiTAKK tiimi kiittää kaikkia yhteistyöstä näiden kuluneiden vuosien aikana! Kehittämistyö jatkuu mm. TAHTI – taitoa ja tahtoa aikuisten oppimiseen -hankkeessa (1.4.2018 – 31.3.2020, ESR). Ennen kaikkea jatkamme kaikkien näiden teemojen parissa työskentelyä myös ihan osana kouluarkea. PuhtiTAKKin kokeilut, mallit ja tulokset ovat vapaasti käytettävissä.

Ollaan yhteyksissä!

IMG_20180323_161130_312

PuhtiTAKK muuntui Siirin piinan ajaksi Puhti pois -tiimiksi, mutta jatkaa innokkaasti kehittämistyötä ja kokeiluja osana arkea sekä tulevissa hankkeissa!

 

Vertaistuen kehittämistä yhdessä

Puhti-projektin viimeisessä Ajatushautomossa 14.3.2018 teemana oli henkilökunnan mentori-/vertaistukitoiminta.

Ajatushautomo järjestettiin yhteistyössä Noheva-projektin kanssa.

Ajatushautomossa keskusteltiin ja ideoitiin lyhyen alustuksen kera yhdessä mm.

  • Minkälaista tukea sinä haluaisit saada kollegoiltasi?
  • Missä asioissa kaipaat henkilökohtaista ohjausta/tukea?
  • Mihin työrooliin tämän tyyppinen palvelu sopisi?
  • Miten vertaistuki järjestetään käytännössä?

Jokainen osallistuja pääsi ensin pohtimaan teemoja itsekseen ja laittamaan asioita muistiin kysymykseen liittyvän värin mukaan. Pohjana sai mielellään käyttää omien ajatusten lisäksi kollegoilta kuultuja ideoita ja toiveita.

Yhteenvetoa ajatusten pohjalta käydystä keskustelusta:

  • Toivotaan avointa keskustelua, erilaisia tilanteita mahdollisuutena yhteiskeskusteluun ja -työskentelyyn, monialaista keskustelua
  • Tarvetta ammatilliselle yhdessä kehittämiselle; keskustelua ammatillisten asioiden äärellä, sparrausta.
  • Opettaja on edelleen liikaa yksintekijä > idea: voisiko toisten tunteja seurata, antaa palautetta (olisiko aika kypsä tälle jo?) lomake seurantaan, sis. pedagogiikan havainnointia.
  • Voidaanko hyödyntää vertaisarvioinnin työskentelymentelmiä?
  • Keskustelua esimerkkicaseista, joita ei osaa tai pysty oikein yksin ratkomaan > missä, miten tähän mahdollisuus?
  • Keskustelua pedagogiikasta tarvitaan myös
  • Idea: ryhmämentorointia esim. ohjauksesta.
  • Miten hyödynnetään jatkossa kuraattori- ja psykologipalvelua / heidän osaamistaan?
  • Johdon katselmus pedagogiikkaan kirjattu laatusuunnitelmaan, digityöpajat perustuvat myös kollegatukeen.
  • Ohjausta, keneltä voi kysyä ns. tyhmiä kysymyksiä (tuntiopettaja ym.), voidaanko nimetä mentori tms.?
  • Idea: mentorin nimeäminen tai alkuvaiheessa hankkeen mentori-WhatsApp-ryhmä tms. > Noheva käynnistää!
  • Mentoroitavan kysyttävä kysymyksiä, jotta ohjaus etenee > koulutus tai valmennus tähän?
  • Idea/kokeiluun: varttivalmennukset, 15 min jossain eri puolilla TAKKia, tietty teema, tule ja kysy > tehdään näistä mainos ja intrassa joku tietty kohta? > Noheva käynnistää!
  • Kokeiluun: Nirvan Nastan kabinettiin päivystys/vapaamuotoinen tapaaminen, voisi jättää etukäteen kysymyksiä tietystä aiheesta tai aiheista
    – järjestetään kysely, mitä tukea kaipaat kollegoilta, tauluja/fläppejä, joihin voisi jättää lappuja > Noheva jatkaa tästä!
  • Kyselytuntien tms. järjestäminen matalalla kynnyksellä
  • Kokeillaanko Teams-tiimiä mentorimallissa? Hankkeiden yhteistyönä? (digi, ohjaus, opetusmenetelmät, erityinen tuki, muita yleisiä teemoja)
  • YTO-prosessi edistää yhteisten aineistojen ja teemojen työstämistä > tästä hyötyjä jatkoon myös todennäköisesti

Osa ideoista ja teemoista lähtee kokeiluun heti ja osaa jatkojalostetaan kehittämistyötä varten. Osallistujat olivat todella aktiivisia, ja konkreettiset ehdotukset sekä ideat auttavat eteenpäin viemistä valtavasti. Pienten kokeilujen kautta kehittäminen on nopeaa ja pikaisesti konkretisoitavissa – tuloksia ja kokemuksia saadaan näin myös nopeasti!

 

Vaikuttajaviestintää Eduskunnassa

Puhti-hankeverkosto vieraili Eduskunnassa 13.2.2018. Vierailun tavoitteena oli viedä ammatillisen koulutuksen ohjaustarpeiden viestiä päättäjille konkreettisen ja käytännönläheisen opiskelijaesimerkin avulla.

Pääsimme ensin seuraamaan täysistuntoa, jossa meidän teemaamme sopivasti Touko Aalto esitti ammatillisen koulutuksenkin koulutusleikkauksiin liittyvän välikysymyksen.

 

Tapasimme myös kansanedustajia eri alueilta, ja heille esiteltiin opiskelijaesimerkki, jossa vaiheistettuna näytettiin, minkä verran aikaa ja kuinka moni asiantuntija opiskelijaa ohjaa opintojen eri vaiheissa. Keskusteltiin ohjauksen merkityksestä keskeyttämisten ehkäisemiseksi ja myös toimista, joiden avulla ehkäistään syrjäytymistä. Erittäin kiinnostava keskustelu! Puhti-terveiset luvattiin välittää myös sivistysvaliokuntaan.

Viimeisiä Puhti-kuukausia viedään!

Olemme tehneet jälleen vuoden aluksi yhteenvetoa viime vuodesta ja pohtineet myös porukalla, mitä tämä vuosi 2018 vielä sisältää. Puhti-hanke päättyy maaliskuun lopussa, joten meillä on vielä muutama kuukausi tehokasta työaikaa jäljellä.

Mitä sitten vielä TAKKin Puhti-tiimi toteuttaa kevättalven aikana? Tammikuussa pidettiin jo yksi ajatushautomo ja toinen on vielä tulossa maaliskuussa. Ohjausmallin visualisointi etenee ja työ alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Ennen hankkeen loppua toteutetaan vielä myös yksi tekijänoikeusinfo eli tekijänoikeusasioiden merkitystä korostetaan edelleen esimerkiksi oppimateriaalien tuottamisessa. Puhti-valmennukset jatkuvat loppusuoralle asti ja erityisesti edelleen matematiikan ja tietotekniikan valmennukset on koettu todella tarpeellisiksi. Myös henkilöstön digityöpajoihin osallistumme edelleen ja jaamme siellä hyviksi koettuja käytäntöjä, toteutuksia ja kokeiluja esimerkiksi erilaisten ohjaukseen käytettävien digisovellusten suhteen.

Hankkeen loppupuolella katsotaan yhteisiä teemoja vielä esimerkiksi Noheva-hankkeen kanssa, ja pohditaan yhdessä, mitä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja voidaan siirtää jatkokehitykseen.

Tehtävää riittää ja varmasti vielä jotain pieniä uusia avauksiakin matkan varrelta löytyy ennen hankkeen päättymistä!

winter-3089890_960_720

Kuvalähde: Pixabay

Kuulumisia digioppimisen ilmiöiden ääreltä

TAKKin Puhti-tiimi osallistui OPH:n Digioppimisen areenaan 7.-8.12.2017 Helsingissä Messukeskuksessa. Torstaina kuultiin kiintoisia avauspuheenvuoroja Jukka Tulivuorelta ja Olli-Pekka Heinoselta.

slush

op_digi

Olli-Pekka Heinonen nosti esiin myös Suomidigi.fi-palvelun – kannattaa tutustua sivustoon, jos ei vielä ole tuttu: ”Suomidigi-palvelun tavoitteena on tukea julkisen hallinnon organisaatioita palvelujensa digitalisoinnissa. Täältä löydät uusinta tietoa ja parhaita käytäntöjä, saat työkaluja omaan kehittämistyöhösi sekä voit kysyä ja jakaa osaamista muiden kanssa.”

Esko Kilpi avasi keynotessa erittäin mielenkiintoisesti työn muuttumisen näkökulmia. Näin hanketyön näkökulmasta esimerkiksi verkostojen merkitys korostui selvästi tulevaisuuden osaamisen kannalta.

kilpi.jpg

Toiminta-areenoilla oli monenlaisia näkökulmia digioppimiseen. Puhti-tiimi osallistui esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen ja osallistamiseen digivälineillä sekä johtajuuteen pedagogisessa muutoksessa. Myös Pekka Peuran ja Aki Luostarisen Case: Startup High School oli erittäin kiinnostava ja konkreettinen tutustumisen kohde.

joht

Perjantaina tiimillä oli oma ständi/kokeilupiste kokeiluareenalla salissa 102 otsikolla ”Suunnistusta digimaailmassa – yhdessä yli digikynnysten!” Esittelimme henkilöstön digiosaamisen kehittämisen digityöpajamallia, ja konkreettisesti pisteellä sai kokeilla VR-työturvallisuussovellusta, Green Screen -kuvausta ja -videointia ja erilaisia sovelluksia.

kynnyslopputwiitti

Tiimin kokeiluareenan työpisteet löytyvät myös meidän blogista!

 

Mitä luettavaa tänään?

Eilen illalla laitettiin pieni minigallup jakoon Twitterissä – vastausaikaa vielä huomiseen:

twitter1

Käy kurkkaamassa tämänhetkinen tilanne Twitteristä!

Tällä hetkellä kärkisijaa pitää romaanit, mutta missä on runoja lukevat? Eikö kukaan lue runoja ja miksi ei? Vaihtoehtolistahan on kyllä tosi suppea, kun Twitter mahdollistaa vain tuon neljä vaihtoehtoa, mutta oman vaihtoehdon voi käydä myös twiittaamassa vastaukseni tähän minigallupiin! Perjantaina nähdään tuloksia.

Oleellistahan ei ole se, mitä lukee, kunhan lukee! Maailma on täynnä erilaisia kirjoja, lehtiä, opuksia ja tekstejä. Ehkä kysymys välillä on siinä, onko löytänyt itselleen mieluista, kiinnostavaa ja houkuttavaa lukemista.

kirjat.jpeg

Jos lukeminen tuntuu alkuun haastavalta, niin kannattaa myös kokeilla äänikirjoja. Toiset tykkää, toiset ei. Jos äänikirjan lukijan ääni ei miellytä, niin lukemisen sujuvuutta voi treenata myös tekemällä oman äänikirjan tai ihan vaan muuten lukemalla ääneen.

äänikirja.jpeg

Mielensäpahoittaja myös äänikirjana.

 

 

Lukemisen apuvälineitä

Jos lukiessa rivit hyppivät, teksti tuntuu muuten epäselvältä tai musta teksti valkoisella pohjalla ei tunnu toimivan, niin kannattaa kokeilla erilaisia lukemisen apuvälineitä. Esimerkiksi lukiviivaimet ja värikalvot voivat olla pieni ja helppo apuväline tällaisissa tilanteissa. Perinteisten viivainten ja kalvojen ohella nykyisin on saatavilla myös sähköisiä viivaimia ja kalvoja erilaisten sovellusten avulla esimerkiksi mobiililaitteelta lukemisen avuksi.

lukiapuvälineet

Lukiviivaimia ja erilaisia värikalvoja

Lukutekniikka ja lukemisen strategiat vaikuttavat myös lukukokemukseen. Helppoja sujuvuusharjoitteita löytyy monenlaisia, esimerkiksi minuuttilukeminen on kätevä ja vähän aikaa vievä lukemisen sujuvuuden harjoitus: Minkä verran ehdit lukea tekstiä minuutissa? Kokeile samaa tekstiä uudelleen useana peräkkäisenä päivänä: pääsetkö vähän pidemmälle joka päivä?

Ääneen lukeminen voi myös auttaa sujuvuuden treenaamisessa. Milloin olet viimeksi lukenut tekstiä ääneen? Ja ääneen voi lukea ihan itsekseen, ei tarvitse ottaa mukaan yleisöä – monelle aikuiselle on voinut jäädä mieleen epämiellyttäviä kokemuksia koko luokan edessä ääneen lukemisesta, mutta sitäkin suuremmalla syyllä kannattaa nyt vihdoin karistaa tuollaiset kokemukset pois. (Lemmikille on muuten hyvä myös lukea ääneen – esimerkiksi useissa kirjastoissa on kokeiltu lukukoiria!)

Teksti ei aina välttämättä ole lukijaystävällistä. Helppolukuisuus rakentuu esimerkiksi selkeästä kielestä, sopivan mittaisista virkkeistä, loogisesta etenemisestä ja toimivasta kappalejaosta. Korostukset voivat sopivasti käytettynä nostaa tekstin ydinasioita visuaalisesti esiin. Visuaalisesti helppolukuisessa tekstissä on myös riittävän kokoiset marginaalit eli luettava rivi ei ole tolkuttoman leveä. Kappaleet on erotettu esimerkiksi tyhjällä rivillä toisistaan. Kirjasintyyppi ja -koko vaikuttavat myös paljon luettavuuteen.

Lisätietoja esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

Apuvälinekeskus – Lukeminen, lukiapuvälineet (Huom! Myös lukikalvovinkit iOS- ja Android-laitteille)

Erilaisten oppijoiden liitto: Miten lukivaikeus näkyy?

Kielikompassi: Lukeminen ja lukustrategiat

Lukimat: Sujuvuuden harjoittelu

Oma oppimisvalmentaja -työkirja

Papunet – Lukikalvo ja lukiviivoittimet

Selkokeskus

Selkosivut

 

Löytöretki lukemisen äärelle?

Mitä lukeminen merkitsee sinulle? Onko se kenties faktojen löytämistä vai portti mielikuvituksellisiin maailmoihin? Hyötyä, huvia vai molempia? Tuskaa, pakkopullaa tai välttämätön paha vai koukuttavaa, houkuttelevaa tai muuten antoisaa?

Lukukeskus on julkaissut 10 faktaa lukemisesta vuodelle 2017. Tästä napakasta tietopaketista saa nopeasti kuvan siitä, mikä on suomalaisen lukutaidon ja lukemisen tilanne. Kannattaa lukaista!

 

Lukukeskuksen koonnin lopusta löytyy myös erittäin kiinnostavia raportti- ja muita lähteitä suomalaiseen lukutaitoon ja -intoon (tai sen puuttumiseen) liittyen. Kuten Kirjainstituuttikin toteaa, lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Lukutaidottomuudesta voi aiheutua monia negatiivisia ilmiöitä. Lukemisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia mm. tunne-elämän kehittymiseen.

Lukemisen vastenmielisyys voi johtua esimerkiksi toteamattomasta lukivaikeudesta tai vaikkapa vain tottumattomuudesta tekstien kanssa toimimiseen. Lukemista treenataan parhaiten lukemalla, erilaisia tekstejä, erilaisissa asiayhteyksissä. Jokaiselle on mahdollista löytää omanlaista ja itselle sopivaa, kiinnostavaa luettavaa.

Haastammekin tällä viikolla kaikki löytöretkelle kirjastoon! Suomalainen kirjastojärjestelmä mahdollistaa ilmaisen ja monipuolisen lukuharrastuksen: kirjoja, lehtiä, äänikirjoja, digikirjoja ja niin edelleen. Pirkanmaalla lähimmän kirjaston löydät vaikkapa osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena, jossa toki voi tehdä löytöretkeä monipuolisesti myös verkossa.

 

Monenlaista lukemista erilaisille lukijoille

Kansainvälinen lukutaitopäivä lähestyy: lukutaitopäivää vietetään perjantaina 8.9.2017.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Silti maailman aikuisista viidennes ja köyhimpien kehitysmaiden naisten enemmistö on lukutaidotonta. – Suomen YK-liitto

Lukeminen on yksi tärkeistä perustaidoista, ja sen osa-alueita ovat tekninen lukeminen ja luetun ymmärtäminen. Lukemisella on monenlaisia tarkoituksia eri tilanteissa ja eri ihmisille. Esimerkiksi Wikipediassa nostetaan esiin, että ”lukeminen on symboleihin kuten kirjoitusmerkkeihin koodattujen merkitysten tulkitsemista. Lukijan motiivina voi olla esimerkiksi oppiminen, tiedonhaku, taide-elämys tai viihtyminen.”

Tämä viikko on myös Puhti-hankkeessa omistettu lukemisen eri teemoille. Luemme ja pohdimme lukemista esimerkiksi täällä blogissa, Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa. Tarkoituksena on penkoa erilaista luettavaa monenlaisille lukijoille sekä keskustella lukemisen merkityksistä.

Perjantaina 8.9.2017 klo 8.30 – 9.30 olemme myös TAKKin Nirvan kampuksella keskustelemassa lukemisesta ja kaikesta lukemiseen liittyvästä!

aamulehti_maanantai_web

Aloitatko aamusi sanomalehdellä?

Lisätietoja:

Literacy Day