Kuulumisia digioppimisen ilmiöiden ääreltä

TAKKin Puhti-tiimi osallistui OPH:n Digioppimisen areenaan 7.-8.12.2017 Helsingissä Messukeskuksessa. Torstaina kuultiin kiintoisia avauspuheenvuoroja Jukka Tulivuorelta ja Olli-Pekka Heinoselta.

slush

op_digi

Olli-Pekka Heinonen nosti esiin myös Suomidigi.fi-palvelun – kannattaa tutustua sivustoon, jos ei vielä ole tuttu: ”Suomidigi-palvelun tavoitteena on tukea julkisen hallinnon organisaatioita palvelujensa digitalisoinnissa. Täältä löydät uusinta tietoa ja parhaita käytäntöjä, saat työkaluja omaan kehittämistyöhösi sekä voit kysyä ja jakaa osaamista muiden kanssa.”

Esko Kilpi avasi keynotessa erittäin mielenkiintoisesti työn muuttumisen näkökulmia. Näin hanketyön näkökulmasta esimerkiksi verkostojen merkitys korostui selvästi tulevaisuuden osaamisen kannalta.

kilpi.jpg

Toiminta-areenoilla oli monenlaisia näkökulmia digioppimiseen. Puhti-tiimi osallistui esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen ja osallistamiseen digivälineillä sekä johtajuuteen pedagogisessa muutoksessa. Myös Pekka Peuran ja Aki Luostarisen Case: Startup High School oli erittäin kiinnostava ja konkreettinen tutustumisen kohde.

joht

Perjantaina tiimillä oli oma ständi/kokeilupiste kokeiluareenalla salissa 102 otsikolla ”Suunnistusta digimaailmassa – yhdessä yli digikynnysten!” Esittelimme henkilöstön digiosaamisen kehittämisen digityöpajamallia, ja konkreettisesti pisteellä sai kokeilla VR-työturvallisuussovellusta, Green Screen -kuvausta ja -videointia ja erilaisia sovelluksia.

kynnyslopputwiitti

Tiimin kokeiluareenan työpisteet löytyvät myös meidän blogista!

 

Mainokset

Mitä luettavaa tänään?

Eilen illalla laitettiin pieni minigallup jakoon Twitterissä – vastausaikaa vielä huomiseen:

twitter1

Käy kurkkaamassa tämänhetkinen tilanne Twitteristä!

Tällä hetkellä kärkisijaa pitää romaanit, mutta missä on runoja lukevat? Eikö kukaan lue runoja ja miksi ei? Vaihtoehtolistahan on kyllä tosi suppea, kun Twitter mahdollistaa vain tuon neljä vaihtoehtoa, mutta oman vaihtoehdon voi käydä myös twiittaamassa vastaukseni tähän minigallupiin! Perjantaina nähdään tuloksia.

Oleellistahan ei ole se, mitä lukee, kunhan lukee! Maailma on täynnä erilaisia kirjoja, lehtiä, opuksia ja tekstejä. Ehkä kysymys välillä on siinä, onko löytänyt itselleen mieluista, kiinnostavaa ja houkuttavaa lukemista.

kirjat.jpeg

Jos lukeminen tuntuu alkuun haastavalta, niin kannattaa myös kokeilla äänikirjoja. Toiset tykkää, toiset ei. Jos äänikirjan lukijan ääni ei miellytä, niin lukemisen sujuvuutta voi treenata myös tekemällä oman äänikirjan tai ihan vaan muuten lukemalla ääneen.

äänikirja.jpeg

Mielensäpahoittaja myös äänikirjana.

 

 

Lukemisen apuvälineitä

Jos lukiessa rivit hyppivät, teksti tuntuu muuten epäselvältä tai musta teksti valkoisella pohjalla ei tunnu toimivan, niin kannattaa kokeilla erilaisia lukemisen apuvälineitä. Esimerkiksi lukiviivaimet ja värikalvot voivat olla pieni ja helppo apuväline tällaisissa tilanteissa. Perinteisten viivainten ja kalvojen ohella nykyisin on saatavilla myös sähköisiä viivaimia ja kalvoja erilaisten sovellusten avulla esimerkiksi mobiililaitteelta lukemisen avuksi.

lukiapuvälineet

Lukiviivaimia ja erilaisia värikalvoja

Lukutekniikka ja lukemisen strategiat vaikuttavat myös lukukokemukseen. Helppoja sujuvuusharjoitteita löytyy monenlaisia, esimerkiksi minuuttilukeminen on kätevä ja vähän aikaa vievä lukemisen sujuvuuden harjoitus: Minkä verran ehdit lukea tekstiä minuutissa? Kokeile samaa tekstiä uudelleen useana peräkkäisenä päivänä: pääsetkö vähän pidemmälle joka päivä?

Ääneen lukeminen voi myös auttaa sujuvuuden treenaamisessa. Milloin olet viimeksi lukenut tekstiä ääneen? Ja ääneen voi lukea ihan itsekseen, ei tarvitse ottaa mukaan yleisöä – monelle aikuiselle on voinut jäädä mieleen epämiellyttäviä kokemuksia koko luokan edessä ääneen lukemisesta, mutta sitäkin suuremmalla syyllä kannattaa nyt vihdoin karistaa tuollaiset kokemukset pois. (Lemmikille on muuten hyvä myös lukea ääneen – esimerkiksi useissa kirjastoissa on kokeiltu lukukoiria!)

Teksti ei aina välttämättä ole lukijaystävällistä. Helppolukuisuus rakentuu esimerkiksi selkeästä kielestä, sopivan mittaisista virkkeistä, loogisesta etenemisestä ja toimivasta kappalejaosta. Korostukset voivat sopivasti käytettynä nostaa tekstin ydinasioita visuaalisesti esiin. Visuaalisesti helppolukuisessa tekstissä on myös riittävän kokoiset marginaalit eli luettava rivi ei ole tolkuttoman leveä. Kappaleet on erotettu esimerkiksi tyhjällä rivillä toisistaan. Kirjasintyyppi ja -koko vaikuttavat myös paljon luettavuuteen.

Lisätietoja esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

Apuvälinekeskus – Lukeminen, lukiapuvälineet (Huom! Myös lukikalvovinkit iOS- ja Android-laitteille)

Erilaisten oppijoiden liitto: Miten lukivaikeus näkyy?

Kielikompassi: Lukeminen ja lukustrategiat

Lukimat: Sujuvuuden harjoittelu

Oma oppimisvalmentaja -työkirja

Papunet – Lukikalvo ja lukiviivoittimet

Selkokeskus

Selkosivut

 

Löytöretki lukemisen äärelle?

Mitä lukeminen merkitsee sinulle? Onko se kenties faktojen löytämistä vai portti mielikuvituksellisiin maailmoihin? Hyötyä, huvia vai molempia? Tuskaa, pakkopullaa tai välttämätön paha vai koukuttavaa, houkuttelevaa tai muuten antoisaa?

Lukukeskus on julkaissut 10 faktaa lukemisesta vuodelle 2017. Tästä napakasta tietopaketista saa nopeasti kuvan siitä, mikä on suomalaisen lukutaidon ja lukemisen tilanne. Kannattaa lukaista!

 

Lukukeskuksen koonnin lopusta löytyy myös erittäin kiinnostavia raportti- ja muita lähteitä suomalaiseen lukutaitoon ja -intoon (tai sen puuttumiseen) liittyen. Kuten Kirjainstituuttikin toteaa, lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Lukutaidottomuudesta voi aiheutua monia negatiivisia ilmiöitä. Lukemisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia mm. tunne-elämän kehittymiseen.

Lukemisen vastenmielisyys voi johtua esimerkiksi toteamattomasta lukivaikeudesta tai vaikkapa vain tottumattomuudesta tekstien kanssa toimimiseen. Lukemista treenataan parhaiten lukemalla, erilaisia tekstejä, erilaisissa asiayhteyksissä. Jokaiselle on mahdollista löytää omanlaista ja itselle sopivaa, kiinnostavaa luettavaa.

Haastammekin tällä viikolla kaikki löytöretkelle kirjastoon! Suomalainen kirjastojärjestelmä mahdollistaa ilmaisen ja monipuolisen lukuharrastuksen: kirjoja, lehtiä, äänikirjoja, digikirjoja ja niin edelleen. Pirkanmaalla lähimmän kirjaston löydät vaikkapa osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena, jossa toki voi tehdä löytöretkeä monipuolisesti myös verkossa.

 

Monenlaista lukemista erilaisille lukijoille

Kansainvälinen lukutaitopäivä lähestyy: lukutaitopäivää vietetään perjantaina 8.9.2017.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Silti maailman aikuisista viidennes ja köyhimpien kehitysmaiden naisten enemmistö on lukutaidotonta. – Suomen YK-liitto

Lukeminen on yksi tärkeistä perustaidoista, ja sen osa-alueita ovat tekninen lukeminen ja luetun ymmärtäminen. Lukemisella on monenlaisia tarkoituksia eri tilanteissa ja eri ihmisille. Esimerkiksi Wikipediassa nostetaan esiin, että ”lukeminen on symboleihin kuten kirjoitusmerkkeihin koodattujen merkitysten tulkitsemista. Lukijan motiivina voi olla esimerkiksi oppiminen, tiedonhaku, taide-elämys tai viihtyminen.”

Tämä viikko on myös Puhti-hankkeessa omistettu lukemisen eri teemoille. Luemme ja pohdimme lukemista esimerkiksi täällä blogissa, Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa. Tarkoituksena on penkoa erilaista luettavaa monenlaisille lukijoille sekä keskustella lukemisen merkityksistä.

Perjantaina 8.9.2017 klo 8.30 – 9.30 olemme myös TAKKin Nirvan kampuksella keskustelemassa lukemisesta ja kaikesta lukemiseen liittyvästä!

aamulehti_maanantai_web

Aloitatko aamusi sanomalehdellä?

Lisätietoja:

Literacy Day

Mobiilikesäkoulusta uusia ideoita

Mobiilikesäkoulu siirtyi tänä vuonna maaseutumaisemista kaupunkiympäristöön, mikä näkyi tapahtuman nimessäkin: Mobiilikesäkoulu Goes Urban! Tapahtumapaikkana oli Urban Mill Espoossa.

Tapahtuman teemat olivat robotiikka ja ohjelmointi, lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus, videot ja ääni sekä mobiilit kansalaistaidot. Teemojen ympärille rakentui käytännönläheisiä työskentelypisteitä, joissa osallistujat pystyivät konkreettisesti kokeilemaan sekä tietysti keskustelemaan teemasta.

Kaikki teemat olivat kiinnostavia ja monta ideaa sekä vinkkiä tarttui taas mukaan pohdittavaksi. Esimerkiksi lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus ovat todella mielenkiintoisia teemoja opetuksen ja ohjauksen kehittämisenkin näkökulmasta. Mobiilien kansalaistaitojen ja digiosaamisen äärellä olemme pyörineet koko Puhti-hankkeen ajan, joten tietysti myös nämä teemat ovat keskeisiä kehittämisnäkökulmia.

puhti_mk2

3D-ympäristöt ja virtuaalitodellisuus ovat koulutuskäyttöön hyödynnettävissä monin tavoin!

puhti_mk

Lisätty todellisuus tuo nimensä mukaisesti lisäelementtejä nähtävillä olevaan ympäristöön. Opetuskäytössä lisätty todellisuus voisi avata monia mahdollisuuksia esimerkiksi oppimisympäristön monipuolistamiseen. Katso video täältä.