Motivaation, reformin ja hyvinvoinnin kolminaisuutta ihmettelemässä

Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivillä Rosendahlissa, Tampereella vuorottelivat asiapitoiset esitykset, innostavat ryhmätyöt ja virkistävät taukojumppatuokiot. Tarkempi raportti päivien kulusta täältä: http://www.sakury.net/uutiset/hyvinvointipaivilla-vahvistettiin-motivointitaitoja.

Itselleni kolahtivat eniten Satu Lähteenkorvan ja Antti Maunun puheenvuorot ja niiden innoittamana hahmottelin alla olevan ’suodattimen’ (i.e. reformi), joka prosessoi motivaatiota tuottavat ainekset käytännön toimiksi, joilla voidaan osallistaa opiskelijoita ja vahvistaa motivaation säilymistä.

 Sieppaa

Advertisement

Kokeilevaa tutkimusta

PuhtiTAKK reissaa tulevien viikkojen aikana kokeilevan tutkimuksen merkeissä Hämeenlinnassa ja Helsingissä. 29.-30.11.2017 järjestetään AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät Korkeakoulukeskuksessa Hämeenlinnan Visamäessä. Konferenssin ohjelma toteutetaan yhteisesti EAPRIL-konferenssin kanssa. Tutkimuspäivillä PuhtiTAKK esittelee hankkeessa toteutetun kokeilevan tutkimuksen tuloksia teemalla Valmiuksia muutokseen ja joustavuutta osaamisen kehittämiseen.

kuva tutkimuspäiävt 2017

7.-8.12.2017 on vuorossa OPH:n Digioppimisen Areena Helsingin Messukeskuksessa. Entiset Virtuaaliopetuksen päivät järjestetään nyt uudistettuna ja perjantaina ohjelmassa on ensimmäistä kertaa myös Kokeiluareena, missä ideana on toteuttaa ja esitellä käytännön kokeiluja. PuhtiTAKK osallistuu juurikin Kokeiluareenalle, missä järjestämme EloRiihi-tilaisuuksista tuttuja fasilitoituja digityöpajoja, Kokeiluareenalle sopivaksi muokattuna.

Kuulumisia ja kokemuksia sekä Tutkimuspäiviltä että Digioppimisen Areenalta myöhemmin tässä blogissa!

PUHTIVALMENNUS

Syksy on tuonut lisää valmennusasiakkaita niin matematiikan kuin tietotekniikan pariin eri koulutusaloilta. Matematiikassa ongelmat ovat usein prosentti, – murto- ja tilavuuslaskuissa, vaikkakin melko usein taustalla onkin vain laskujärjestyksen unohtuminen, joka yllättää usein valmennettavat itsensäkin. Monelle valmennettavana on tullut yllätyksenä sekin, ettei laskinkaan anna oikeata vastausta, mikäli yhtälöä ei osata näppäillä oikein siihen. ”Mä luotan liikaa laskimeen”, kuten yksi valmennettavista asian ilmaisi.

Tietotekniikkansa on keskitytty Office-ohjelmistojen peruskäyttöön, Word, – Excel ja PowerPoint -esitysten laadintaa. Raportit työssäoppimisesta ja CV:n luominen ovat ensimmäiset tietotekniset haasteet jotka valmennettava kohtaavat opinnoissaan. Monelle Office-ohjelmistot ovat täysin vieraita, vaikka kertovatkin käyttävänsä tietokonetta paljon. Usein käyttö rajoittuu kuitenkin somen käyttöön, WhatsApp, Facebook, Instagram yms. ovat tuttuja ja ne hallitaan hyvinkin. Osalla valmennettavista tietotekniikan käyttö saattaa olla täysin vierasta ja valmennuksessa lähdetään silloin liikkeelle perusasioista, kuten hiiren käyttö, näppäimistö jne.

Valmennukset ovat pääsääntöisesti pidetty yksilövalmennuksena valmennettavien omasta toiveesta. He kokevat saavansa silloin henkilökohtaista, heidän omiin osaamistarpeisiinsa vastaavaa ja sen myötä tehokkaampaa ohjausta. Valmennuksiin tulleiden motivaatio oppimiselle on korkea ja he ovat varsin tyytyväisiä mahdollisuuteen saada lisäohjausta.

Työssäoppimisen ohjaus verkossa

PUHTI-hanke järjesti 9.10.2017 webinaarin, jossa Nina Mäkelä Haaga-Heliasta luennoi aiheesta Työssäoppimisen ohjaus verkossa.

Nina Mäkelän luento oli mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä ja hauskalla tavalla huumorilla höystetty. Pääteemana oli verkko-ohjausprosessi ohjaajan näkökulmasta, ohjauksen tavoitteet, välineet ja menetelmät sekä ohjauksen ”paikat”.

Ninaa lainaten: Verkko-ohjaus on erilaisissa verkkoympäristöissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa tavoitteellista oppimisprosessin ja osaamisen kehittymisen ohjausta.

Webinaariin osallistui TAKKin henkilöstöä paikan päällä Tampereella sekä PUHTI-hankekumppaneiden henkilöstöä verkon yli ympäri Suomen.

S2-opetuksen kehittämispäivät

PUHTI-hanke esittäytyi Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivillä 3.10.2017 Helsingissä, Scandic Marina Congress Centerissä, yhdessä Perustaidot haltuun- ja Osallisena verkossa -hankkeiden kanssa. Seminaariin oli ilmoittautunut runsas sata osallistujaa, jotka taukojen aikana kävivät tutustumassa näytteilleasettajien esittelypisteillä.

Mielenkiinto PUHTI-hanketta kohtaan oli runsas, ja erityisesti oppimista ja opiskelua tukevien pedagogisten mallien sekä oppimateriaalien tuottaminen kiinnosti osallistujia. Myös yksilöllinen matematiikan ja tietotekniikan valmennus nähtiin erittäin tarpeellisena, ja monet toivoivatkin hankkeelle jatkoa, jotta valmennusmallista saataisiin pysyvä kaikkiin oppilaitoksiin.

Seminaariesitysten jatkuessa me näytteilleasettajat ehdimme tutustua toistemme osastoihin ja vaihtaa käyntikortteja. Totesimmekin yhdessä, että tällaiset tapahtumat ovat mitä mainioin paikka verkostua!

NetForum

Opetusalan johtava teknologiaforum

Pääsin viettämään kaksi hyvin antoisaa päivää Helsingissä Wanhan Sataman tapahtumatalossa NetForumin merkeissä.

Monipuoliset luennot ja workshopit tarjosivat paljon mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa. Luennoista useat koskivat koulun pedagogista muutosta ja tutor-opettajatoimintaa sekä opettajuuden muutosta digitaalisessa oppimisympäristössä.

Erimerkiksi digiloikka on tuonut opetukseen haasteita, joiden vuoksi osa opettajista tuntee olonsa epävarmaksi uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien tai vaihtoehtojen edessä, mutta myös monet muut muutokset opetusmaailmassa ovat lisänneet tuen tarvetta. Tähän useat oppilaitokset ovat kehittäneet tutor-mallin, jossa opettajat tukevat toisiaan omilla vahvuusalueillaan. Eräässä mallissa tuen teemat oli selvitetty osaamiskartoituksen pohjalta ja tutoreiden työvälineinä käytettiin yhteisopettajuutta sekä samanaikasopettajuutta. Oppimistilojen suunnittelu tehtiin pedagogisesta näkökulmasta, opetus tapahtui tutkivan oppimisen keinoin ja interaktiivista tietotekniikkaa hyödyntäen. Tutor-opettaja nähtiin ennen kaikkea rinnallakulkijana ja muutosagenttina.

Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallio piti esitelmän Robotiikka yleissivistyksessä, jossa hän kertoi, miten Riihimäellä on robotiikka liitetty 6. luokan käsityön-, ympäristöopin- ja matematiikka opetukseen ja siitä on laadittu 6. luokan yhteinen robotiikan OPS. Mikäli opiskelija valitsee robotiikan 6. luokalla se jatkuu hänellä myös 8. ja 9. luokalle sekä näiden lisäksi kouluilla on robotiikkakerhoja. Robotiikkaopetuksen tavoitteena heillä on lisätä nuorten tyttöjen ja poikien kiinnostusta teknologiateollisuuden ammatteja kohtaan esim. metalliala ja tutustuttaa oppilaat ja opiskelijat teknologiateollisuuden ammatteihin ja tuotantoteknologiaan esim. mallintamalla paikallisen elinkeinoelämän ja teollisuuden käyttämään tuotantoteknologiaa.  Esitys oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, sillä robotiikka lisääntyy arjessamme koko ajan, halusimme sitä tahi emme.

HoloLens, MR (Mixed reality) tai AR (Augmented reality) olivat uusi tuttavuus ja kerta kaikkiaan mahtava sellainen. VR-lasit (Virtual reality) ovat jo tuttuja ennestään, mutta nyt sain astua johonkin aivan uuteen. Silmieni edessä oli virtuaalisesti luotu alaston ihmiskeho, jota pystyin kiertämään täydet 360° ja kädenliikkeellä tai suullisella käskyllä tuosta kehosta kuoriutui nahka paljastaen ihmiskehon lihakset, seuraavaksi kuoriutuivat lihakset paljastaen luuston, jonka jälkeen esiin tulivat verisuonet ja sisäelimet.

Mielessä pyöri jo monta mahdollista tapaa käyttää laseja opetuksessa, eikä hintakaan, tällä hetkellä n. 300 – 400€, tuntunut kovin kalliilta käytettävyyteensä nähden. Näihin pitää vielä palata.

3D-tulostimia oli esittelemässä useampikin toimittaja ja heidän viestinsä oli selkeä ja yksinkertainen. Laitteiden ominaisuudet, käytettävyys ja hinta ovat tulleet tasolle, joka mahdollistaa niiden hankinnat  jo kotikäyttöönkin, mutta ennen kaikkea oppilaitoksiin.

Todella antoisat kaksi päivää kerta kaikkiaan!

Tietoisku tekijänoikeuksista 18.9.2017

Järjestimme jo toisen kerran tietoiskun tekijänoikeuksista ma 18.9.2017.  Tekijänoikeudet ovat teema, joka koskettaa meitä kaikkia ja tilaisuuteen osallistuikin TAKK kouluttajia sekä muuta henkilöstöä eri toimenkuvilla. Aihe on koettu niin tärkeäksi, että tavoitteenamme on järjestää vielä kolmas tietoisku alkuvuodesta 2018.

Tietoiskun asiantuntijana toimi Arttu Juselius Kopiosto ry:stä.

20170918_150513

Kuvassa Arttu Juselius (Kuvan lähde: Sari Korhonen)

 

Lisätietoa tekijänoikeuksista voit lukea Puhdin aikaisemmista blogikirjoituksista:

Tietoa tekijänoikeuksista

Tekijänoikeustaidot testauksessa

Mitä luettavaa tänään?

Eilen illalla laitettiin pieni minigallup jakoon Twitterissä – vastausaikaa vielä huomiseen:

twitter1

Käy kurkkaamassa tämänhetkinen tilanne Twitteristä!

Tällä hetkellä kärkisijaa pitää romaanit, mutta missä on runoja lukevat? Eikö kukaan lue runoja ja miksi ei? Vaihtoehtolistahan on kyllä tosi suppea, kun Twitter mahdollistaa vain tuon neljä vaihtoehtoa, mutta oman vaihtoehdon voi käydä myös twiittaamassa vastaukseni tähän minigallupiin! Perjantaina nähdään tuloksia.

Oleellistahan ei ole se, mitä lukee, kunhan lukee! Maailma on täynnä erilaisia kirjoja, lehtiä, opuksia ja tekstejä. Ehkä kysymys välillä on siinä, onko löytänyt itselleen mieluista, kiinnostavaa ja houkuttavaa lukemista.

kirjat.jpeg

Jos lukeminen tuntuu alkuun haastavalta, niin kannattaa myös kokeilla äänikirjoja. Toiset tykkää, toiset ei. Jos äänikirjan lukijan ääni ei miellytä, niin lukemisen sujuvuutta voi treenata myös tekemällä oman äänikirjan tai ihan vaan muuten lukemalla ääneen.

äänikirja.jpeg

Mielensäpahoittaja myös äänikirjana.

 

 

Lukemisen apuvälineitä

Jos lukiessa rivit hyppivät, teksti tuntuu muuten epäselvältä tai musta teksti valkoisella pohjalla ei tunnu toimivan, niin kannattaa kokeilla erilaisia lukemisen apuvälineitä. Esimerkiksi lukiviivaimet ja värikalvot voivat olla pieni ja helppo apuväline tällaisissa tilanteissa. Perinteisten viivainten ja kalvojen ohella nykyisin on saatavilla myös sähköisiä viivaimia ja kalvoja erilaisten sovellusten avulla esimerkiksi mobiililaitteelta lukemisen avuksi.

lukiapuvälineet

Lukiviivaimia ja erilaisia värikalvoja

Lukutekniikka ja lukemisen strategiat vaikuttavat myös lukukokemukseen. Helppoja sujuvuusharjoitteita löytyy monenlaisia, esimerkiksi minuuttilukeminen on kätevä ja vähän aikaa vievä lukemisen sujuvuuden harjoitus: Minkä verran ehdit lukea tekstiä minuutissa? Kokeile samaa tekstiä uudelleen useana peräkkäisenä päivänä: pääsetkö vähän pidemmälle joka päivä?

Ääneen lukeminen voi myös auttaa sujuvuuden treenaamisessa. Milloin olet viimeksi lukenut tekstiä ääneen? Ja ääneen voi lukea ihan itsekseen, ei tarvitse ottaa mukaan yleisöä – monelle aikuiselle on voinut jäädä mieleen epämiellyttäviä kokemuksia koko luokan edessä ääneen lukemisesta, mutta sitäkin suuremmalla syyllä kannattaa nyt vihdoin karistaa tuollaiset kokemukset pois. (Lemmikille on muuten hyvä myös lukea ääneen – esimerkiksi useissa kirjastoissa on kokeiltu lukukoiria!)

Teksti ei aina välttämättä ole lukijaystävällistä. Helppolukuisuus rakentuu esimerkiksi selkeästä kielestä, sopivan mittaisista virkkeistä, loogisesta etenemisestä ja toimivasta kappalejaosta. Korostukset voivat sopivasti käytettynä nostaa tekstin ydinasioita visuaalisesti esiin. Visuaalisesti helppolukuisessa tekstissä on myös riittävän kokoiset marginaalit eli luettava rivi ei ole tolkuttoman leveä. Kappaleet on erotettu esimerkiksi tyhjällä rivillä toisistaan. Kirjasintyyppi ja -koko vaikuttavat myös paljon luettavuuteen.

Lisätietoja esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

Apuvälinekeskus – Lukeminen, lukiapuvälineet (Huom! Myös lukikalvovinkit iOS- ja Android-laitteille)

Erilaisten oppijoiden liitto: Miten lukivaikeus näkyy?

Kielikompassi: Lukeminen ja lukustrategiat

Lukimat: Sujuvuuden harjoittelu

Oma oppimisvalmentaja -työkirja

Papunet – Lukikalvo ja lukiviivoittimet

Selkokeskus

Selkosivut

 

Löytöretki lukemisen äärelle?

Mitä lukeminen merkitsee sinulle? Onko se kenties faktojen löytämistä vai portti mielikuvituksellisiin maailmoihin? Hyötyä, huvia vai molempia? Tuskaa, pakkopullaa tai välttämätön paha vai koukuttavaa, houkuttelevaa tai muuten antoisaa?

Lukukeskus on julkaissut 10 faktaa lukemisesta vuodelle 2017. Tästä napakasta tietopaketista saa nopeasti kuvan siitä, mikä on suomalaisen lukutaidon ja lukemisen tilanne. Kannattaa lukaista!

 

Lukukeskuksen koonnin lopusta löytyy myös erittäin kiinnostavia raportti- ja muita lähteitä suomalaiseen lukutaitoon ja -intoon (tai sen puuttumiseen) liittyen. Kuten Kirjainstituuttikin toteaa, lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Lukutaidottomuudesta voi aiheutua monia negatiivisia ilmiöitä. Lukemisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia mm. tunne-elämän kehittymiseen.

Lukemisen vastenmielisyys voi johtua esimerkiksi toteamattomasta lukivaikeudesta tai vaikkapa vain tottumattomuudesta tekstien kanssa toimimiseen. Lukemista treenataan parhaiten lukemalla, erilaisia tekstejä, erilaisissa asiayhteyksissä. Jokaiselle on mahdollista löytää omanlaista ja itselle sopivaa, kiinnostavaa luettavaa.

Haastammekin tällä viikolla kaikki löytöretkelle kirjastoon! Suomalainen kirjastojärjestelmä mahdollistaa ilmaisen ja monipuolisen lukuharrastuksen: kirjoja, lehtiä, äänikirjoja, digikirjoja ja niin edelleen. Pirkanmaalla lähimmän kirjaston löydät vaikkapa osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena, jossa toki voi tehdä löytöretkeä monipuolisesti myös verkossa.