NetForum

Opetusalan johtava teknologiaforum

Pääsin viettämään kaksi hyvin antoisaa päivää Helsingissä Wanhan Sataman tapahtumatalossa NetForumin merkeissä.

Monipuoliset luennot ja workshopit tarjosivat paljon mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa. Luennoista useat koskivat koulun pedagogista muutosta ja tutor-opettajatoimintaa sekä opettajuuden muutosta digitaalisessa oppimisympäristössä.

Erimerkiksi digiloikka on tuonut opetukseen haasteita, joiden vuoksi osa opettajista tuntee olonsa epävarmaksi uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien tai vaihtoehtojen edessä, mutta myös monet muut muutokset opetusmaailmassa ovat lisänneet tuen tarvetta. Tähän useat oppilaitokset ovat kehittäneet tutor-mallin, jossa opettajat tukevat toisiaan omilla vahvuusalueillaan. Eräässä mallissa tuen teemat oli selvitetty osaamiskartoituksen pohjalta ja tutoreiden työvälineinä käytettiin yhteisopettajuutta sekä samanaikasopettajuutta. Oppimistilojen suunnittelu tehtiin pedagogisesta näkökulmasta, opetus tapahtui tutkivan oppimisen keinoin ja interaktiivista tietotekniikkaa hyödyntäen. Tutor-opettaja nähtiin ennen kaikkea rinnallakulkijana ja muutosagenttina.

Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallio piti esitelmän Robotiikka yleissivistyksessä, jossa hän kertoi, miten Riihimäellä on robotiikka liitetty 6. luokan käsityön-, ympäristöopin- ja matematiikka opetukseen ja siitä on laadittu 6. luokan yhteinen robotiikan OPS. Mikäli opiskelija valitsee robotiikan 6. luokalla se jatkuu hänellä myös 8. ja 9. luokalle sekä näiden lisäksi kouluilla on robotiikkakerhoja. Robotiikkaopetuksen tavoitteena heillä on lisätä nuorten tyttöjen ja poikien kiinnostusta teknologiateollisuuden ammatteja kohtaan esim. metalliala ja tutustuttaa oppilaat ja opiskelijat teknologiateollisuuden ammatteihin ja tuotantoteknologiaan esim. mallintamalla paikallisen elinkeinoelämän ja teollisuuden käyttämään tuotantoteknologiaa.  Esitys oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, sillä robotiikka lisääntyy arjessamme koko ajan, halusimme sitä tahi emme.

HoloLens, MR (Mixed reality) tai AR (Augmented reality) olivat uusi tuttavuus ja kerta kaikkiaan mahtava sellainen. VR-lasit (Virtual reality) ovat jo tuttuja ennestään, mutta nyt sain astua johonkin aivan uuteen. Silmieni edessä oli virtuaalisesti luotu alaston ihmiskeho, jota pystyin kiertämään täydet 360° ja kädenliikkeellä tai suullisella käskyllä tuosta kehosta kuoriutui nahka paljastaen ihmiskehon lihakset, seuraavaksi kuoriutuivat lihakset paljastaen luuston, jonka jälkeen esiin tulivat verisuonet ja sisäelimet.

Mielessä pyöri jo monta mahdollista tapaa käyttää laseja opetuksessa, eikä hintakaan, tällä hetkellä n. 300 – 400€, tuntunut kovin kalliilta käytettävyyteensä nähden. Näihin pitää vielä palata.

3D-tulostimia oli esittelemässä useampikin toimittaja ja heidän viestinsä oli selkeä ja yksinkertainen. Laitteiden ominaisuudet, käytettävyys ja hinta ovat tulleet tasolle, joka mahdollistaa niiden hankinnat  jo kotikäyttöönkin, mutta ennen kaikkea oppilaitoksiin.

Todella antoisat kaksi päivää kerta kaikkiaan!

Mainokset

Puhti-valmennukset etenevät

TAKKin Puhti-valmennukset ovat lähteneet hyvin käyntiin viime syksyn ja nyt kuluvan talven aikana. Valmennukset ovat tähän asti olleet lähinnä yksilövalmennuksia henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta suunniteltuna. Valmennuksissa on keskitytty mm. matematiikan peruslaskutoimitusten kertaamiseen, tietoteknisten valmiuksien ja taitojen kehittämiseen, itsetunnon tukemiseen sekä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Tärkeää kaikissa valmennuksissa on opiskelijan vahvuuksien löytäminen ja korostaminen sekä sopivien menetelmien löytäminen taitojen kehittämiseen ja tukemiseen.

Esimerkiksi matematiikan osalta on kokeiltu apuna murtolukunoppia, murtolukukakkuja, kääntyvää kertotaulua ja toki ihan perinteistä paperin ja kynän avulla laskemista.

matematiikka

Esimerkkejä kokeilussa olevista matematiikan apuvälineistä.

Tietotekniikan treenaus ja tuki on liittynyt esimerkiksi oppimistehtävien tekemiseen ja palauttamiseen. On myös harjoiteltu kuvien ottamista ja  liittämistä raporttiin, jolloin kirjoitettua tekstiä voi olla helpompi tuottaa.

Tärkeää valmennuksissa ovat myös henkilökohtaiset keskustelut, kannustus ja rohkaisu tekemiseen. Virheitä ei tarvitse pelätä, kirjoittamista ei tarvitse kammota, toimistosovelluksetkaan eivät ole ylipääsemättömän vaikeitä käyttää, laskutaitokin kohenee varmasti, kun alkuun pääsee. Tärkeää on alussa tehdä osaamiskartoitusta ja löytää tärkeimmät kehittämiskohteet. Joskus ilmenevä ongelma ei olekaan varsinainen syy, esimerkiksi tehtävien palauttamatta jättäminen ei ole välttämättä laiskuuden syy, vaan kyse voi olla puutteellisista perustaidoista ja hankaluudesta sanoa ääneen, ettei osaa. Joskus sekä sanalliset ja kirjalliset tehtävät voivat myös olla niin pitkiä, että heikomman lukutaidon tai jäsennystaidon kanssa niiden varsinainen sisältöä voi jäädä hahmottumatta.

Yksilövalmennukset etenevät hyvin, ja seuraava vaihe on pienryhmävalmennusten käynnistäminen. Niistä lisää kevään aikana! Päivitämme valmennusmallia sekä -ohjeita myös tässä kevään kuluessa ja julkaisemme nekin päivitettyinä versioina ennen kesää.

Sosiaalisen median välineitä käyttöön

Monissa opinnoissa voidaan nykyisin hyödyntää sosiaalisen median välineitä ja kanavia mm. viestintään ja osaamisen näkyväksi tekemiseen. Teemme tämän syksyn aikana yhteistyössä TAKKin yrittäjyysalan kanssa perehdytysaineistoa erilaisiin somevälineisiin. Aiemmassa bloggauksessa kerroimmekin jo livelähetysten tekemisestä.

Viimeisimmät webinaarimme ovat käsitelleet Instagramia ja Pinterestiä. Instagram-webinaarin esitysaineisto on katsottavissa SlideSharessa.

Instagramin vahvuus on visuaalisuus eli julkaisun pitäisi aina sisältää kuva, kuvakollaasi tai video. Instagramia voidaan käyttää yksityistilinä tai yritystilinä. Tällä hetkellä yritystiliksi muuttaminen tosin edellyttää Facebook-sivuun kytkemistä. Opiskelijan näkökulmasta Instagramia voisi hyödyntää esimerkiksi työssäoppimisen raportoimisessa tai muuten osaamisen näkyväksi tekemisessä opintojen aikana. Profiili voi olla julkisesti seurattavissa tai suljettu, jolloin seuraaminen edellyttää hyväksyntää seuraajaksi.

Pinterest-webinaarin esitysaineisto ja esimerkkipinnaukset löytyvät Pinterest-webinaari-taulusta, mutta esitysaineistoon voi perehtyä toki myös SlideSharessa, jos ei halua kirjautua Pinterestiin.

Pinterestiä voidaan myös käyttää yksityis- tai yritystilillä. Yksityistili on myös mahdollista muuttaa myöhemmin yritystiliksi, jolloin tärkein ero ovat lähinnä analyysityökalut. Pinterestiin voidaan ladata kuvia tai tehdä pinnauksia nettisivuista. Taulujen avulla voidaan esimerkiksi koota yhteen suunnitelmia, teema-aineistoja tai johonkin projektiin liittyviä materiaaleja. Opinnoissa Pinterestiin voisi koota vaikkapa portfoliota, työssäoppimisen tuotoksia tai muuta opiskeluun liittyvää aineistoa.

pinterest_taulu

Webinaariaineisto löytyy Pinterest-taulusta.

Tavoittenamme on jatkossakin hankkeen aikana kokeilla digitaitoihin liittyen opiskelijoiden, kouluttajien ja verkostoyhteyshenkilöiden kanssa erilaisia somevälineitä.

Puhti-kuulumisia yrittäjyyden ääreltä

Osallistuimme TAKKin Hiomon yrittäjyyden teemapäivään 5.4.2016. Puhti toteutti teemapäivän oheen GreenScreen-kuvausstudion, jossa kokeiltiin GreenScreenin mahdollisuuksia materiaalin elävöittäjänä kuvien ja videoiden avulla. Oma polku -projektin hankkima kuvaussetti on ollut ahkerassa käytössä, kun kuvauskonsepteja on nyt hiottu Puhti-projektissa erilaisiin opiskeluteemoihin soveltuvaksi.

Perustaidot ja verkko-opiskelun kehittäminen

Yrittäjyysalan kanssa kokeilut ovat olleet tuottavia mallin kehittämisen kannalta: yrittäjille esiintymistaito on tärkeää ja toisaalta visuaalisen esittämisen merkitys on kasvanut merkittävästi esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin kannalta. Kehittäminen yrittäjyysalan kanssa jatkuu tänä vuonna muutenkin aktiivisesti: Tulossa on yrittäjyyden verkko-opintojakso, jossa pyritään ottamaan huomioon myös sellaiset opiskelijat, joilla on haasteita esimerkiksi kirjoittamisen, lukemisen tai digiosaamisen perustaitojen kanssa. Jakso saadaan näillä näkymin syksyllä pilotointiin.

Ketterää kehitystä!

Teemapäivän avauksessa nähtiin Suomen Yrittäjien mainio yrittäjyysvideo: Mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä? Anne-Maj Linna johdatti päivän esityksiin ja kertoi esimerkiksi leanin hyödyntämisestä markkinoinnissa ja myynnissä. Anne-Maj korosti ketterän kehityksen menetelmien sopivuutta ja tärkeyttä, kun halutaan kehittää aktiivisesti ja nopeasti. Puhti-projektissa hyödynnämme ketterän kehityksen toimintamalleja projektiryhmän työskentelyssä tutun vesiputousmallin sijaan: Kehittäminen on toki pitkäjänteistä, mutta pilkomme toteutusta ja kokeiluja sellaisiin osiin, että nopeat kokeilut ja suunnitelmien pikainenkin hiominen on mahdollista kuukausittaisten tsekkauspisteiden kohdalla. Olemme myös halunneet lisätä tekemisen läpinäkyvyyttä kaikissa projektin vaiheissa niin projektiryhmän kesken kuin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien suuntaan.

Tarinoiden voimaa

Teemapäivä rakentui innostavista yrittäjyystarinoista, joissa korostui mm. oman osaamisen kehittäminen, asiakasymmärrys sekä markkinoinnin ja myynnin monenlaiset muodot. Päivän päätteeksi kuultiin nuorten businessnorssilaisten opiskelusta, tavoitteista ja NY-yrittäjyydestä.

Kokeilemalla kehittämistä, yhdessä

Verkostoitumisen merkitys on suuri kaikessa kehittämisessä, on sitten kyse yrityksen perustamisesta kuin vaikkapa kehittämishankkeesta. Tärkeää on myös aktiivisuus, halua oppia uutta, tehdä asioita eri tavalla – olla valmis onnistumaan ja epäonnistumaan rohkeiden kokeilujen ja innovatiivisen otteen avulla. Päivän kaikissa tarinoissa korostui myös se, että kannattaa mennä epämukavuusalueille ja opetella uutta – ja näihin me tähtäämme myös tässä projektissa!

blogikuva

Suunnitelmista toteutukseen!

Tulossa on erittäin kiintoisa ja työntäyteinen vuosi. Viime vuoden puolella tehtyjä suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan ja samaan aikaan tehdään myös uusia suunnitelmia eteenpäin. Puhti-projektissa on hanketeemojen tiimoilta tällä hetkellä käynnissä mm.

  • digitutortoiminnan käynnistäminen
  • verkko-oppimateriaalien kehittäminen (mm. yrittäjyys, digitaidot)
  • verkko-oppimisen ja -opetuksen sekä -ohjauksen menetelmien kehittäminen (webinaarit, Moodle, sosiaalinen media jne.)
  • verkostokartoitus ja verkostoyhteistyön käynnistäminen (olemassa olevat verkostot, hankkeet, organisaatiot jne.)
  • verkostokoulutusten ja digityöpajojen suunnittelu ja valmistelu

Koko ajan projektimme ydinosana kulkee perustaitojen vahvistaminen, onhan jo hankesuunnitelman ytimenä toteamus, että ”hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan ratkaisua puutteellisimmat perustaidot omaavan aikuisväestön työelämässä ja koulutuksessa tarvitseman luku- ja numerotaitojen, tietotekniikan taitojen sekä opiskelun ja arjenhallintataitojen parantamiseksi” (hanketietoja tarkemmin Kouvolan AKK:n sivulta). Näihin liittyy myös vahvasti medialukutaito ja sen haasteet, joista on keskusteltu paljon viime aikoina esimerkiksi eri sosiaalisen median foorumeilla.

Mediakasvatuksesta puhutaan usein vain lasten ja nuorten opetuksen ja ohjauksen yhteydessä. Myös aikuisten mediaympäristö monipuolistuu ja muuttuu koko ajan, mikä haastaa medialukutaidon. On tärkeää miettiä aikuisen osallisuuden mahdollisuuksia ja syrjäytymisen riskejä sosiaalisen median ja digitaitojen kasvavien vaateiden keskellä. Muuttuva ympäristö vaatii yhä enemmän myös kouluttajilta ja organisaatioilta.

OKM on julkaissut vuonna 2013 hyvän medialukutaidon suuntaviivat. Esipuheessa todetaan, että ”hyvää medialukutaitoa tarvitaan informaatioyhteiskunnassa erilaisissa rooleissa: kansalaisena, kuluttajana, työntekijänä ja opiskelijana”. Julkaisussa puhutaan pitkälti lapsista ja nuorista, mutta toisaalta he ovat yllättävän nopeasti huomisen aikuisia ja toisaalta nämä samat teemat pätevät monilta osin myös aikuisten medialukutaidon merkitykseen, haasteisiin ja tarvittaviin toimiin. Mediakasvatus kuuluu myös aikuiskoulutukseen.

mediamaisema_web

Hei muuten, Puhti on nyt myös Facebookissa: https://www.facebook.com/puhtihanke/. Tervetuloa tykkäämään sivusta, seuraamaan toimintaamme, verkostoitumaan ja osallistumaan keskusteluun!

Hankeseurantaa: hyvät käytännöt esiin

Oma polku -hankkeessa meillä oli yhtenä kohtana etsiä muissa hankkeissa, oppilaatioissa ja organisaatioissa tuotettuja hyviä käytöntöjä eli toimivia malleja, hyviksi havaittuja toteutuksia ja niin edelleen. Toisin sanoen, miksi siis keksiä tai tehdä uudestaan jotain, jonka joku toinen on jo kertaalleen keksinyt? Huomattavasti hedelmällisempää voi olla jalostaa hyvää käytäntöä omaan toimintaan tai kehittää muuten eteenpäin osana omaa toimintaa.

Yksi kiintoisa Puhti-projektimme teemoihin liittyvä hanke on esimerkiksi #ICTknowhow-hanke: Nuorille ICT-taidosta uutta suuntaa. Sivuilla hanketta kuvataan mm. näin:

Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa oleville nuorille etsitään uutta suuntaa kehittämällä heidän tietoteknisiä taitojaan. Koulutuksesta syrjäytymistä pyritään ehkäisemään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen (VALMA) yhteydessä tehtävällä käytännön läheisellä IT-taitoja parantavalla toiminnalla. #ICTknowhow-hankkeen kohderyhmään kuuluvat toiseen asteen koulutuspaikkaa vaille jääneet, keskeyttämisalttiit tai jo koulutuksen keskeyttäneet nuoret; mukaan lukien maahanmuuttajat ja oppimisvaikeuksista kärsivät nuoret.

ICT-taitojen kehittämisen polku on visualisoitu ja ohjeistettu: https://rosa.utu.fi/ictpolku/

Meillä TAKKissa on kehitteillä Digikurssi, jossa on vastaavasti tavoitteena varmistaa ja kehittää opiskelijan perusosaamista opintojen alkuvaiheessa. Siksi haemmekin nyt edelleen hyviä ideoita siihen, minkälainen kokonaisuus tulisi valmiina olemaan. Pohjana työssämme on Tampereen kaupungin lukioiden Digikurssi, joka on jaettu CC-lisenssillä. Kehitystyö aloitettiin TAKKissa Oma polku -hankkeessa ja nyt jatketaan eteenpäin Puhti-projektin voimin.