Kuulumisia digioppimisen ilmiöiden ääreltä

TAKKin Puhti-tiimi osallistui OPH:n Digioppimisen areenaan 7.-8.12.2017 Helsingissä Messukeskuksessa. Torstaina kuultiin kiintoisia avauspuheenvuoroja Jukka Tulivuorelta ja Olli-Pekka Heinoselta.

slush

op_digi

Olli-Pekka Heinonen nosti esiin myös Suomidigi.fi-palvelun – kannattaa tutustua sivustoon, jos ei vielä ole tuttu: ”Suomidigi-palvelun tavoitteena on tukea julkisen hallinnon organisaatioita palvelujensa digitalisoinnissa. Täältä löydät uusinta tietoa ja parhaita käytäntöjä, saat työkaluja omaan kehittämistyöhösi sekä voit kysyä ja jakaa osaamista muiden kanssa.”

Esko Kilpi avasi keynotessa erittäin mielenkiintoisesti työn muuttumisen näkökulmia. Näin hanketyön näkökulmasta esimerkiksi verkostojen merkitys korostui selvästi tulevaisuuden osaamisen kannalta.

kilpi.jpg

Toiminta-areenoilla oli monenlaisia näkökulmia digioppimiseen. Puhti-tiimi osallistui esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen ja osallistamiseen digivälineillä sekä johtajuuteen pedagogisessa muutoksessa. Myös Pekka Peuran ja Aki Luostarisen Case: Startup High School oli erittäin kiinnostava ja konkreettinen tutustumisen kohde.

joht

Perjantaina tiimillä oli oma ständi/kokeilupiste kokeiluareenalla salissa 102 otsikolla ”Suunnistusta digimaailmassa – yhdessä yli digikynnysten!” Esittelimme henkilöstön digiosaamisen kehittämisen digityöpajamallia, ja konkreettisesti pisteellä sai kokeilla VR-työturvallisuussovellusta, Green Screen -kuvausta ja -videointia ja erilaisia sovelluksia.

kynnyslopputwiitti

Tiimin kokeiluareenan työpisteet löytyvät myös meidän blogista!

 

Mainokset

Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä

PuhtiTAKK-osahanke on ollut mukana TAKKin hanke- ja projektitoiminnan kehittämisen palvelumuotoiluprosessissa. Projektitiimi on innokkaasti lähtenyt kokeilemaan erilaisia työskentelymentelmiä mm. projektinhallintaan ja projektin toteuttamiseen liittyen.

TAKKin Puhti-projektitiimi on kokeillut monia sovelluksia projektinhallintaan ja sisäiseen tiimiviestintään liittyen, esimerkiksi seuraavia (ks. myös mediakartta):

  • M-Files Projektinhallinta
  • Trello
  • Yammer
  • Microsoft O365 Planner
  • Microsoft O365 Teams

Tavoitteena kaikessa kokeilussa ja tekemisessä on pyrkimys pois vesiputoustyyppisestä kehittämisestä, yhä enemmän kohti ketteriä menetelmiä. TAKKissa kokeiluihin on kannustettu, koska pienten ja nopeiden kokeilujen on todettu olevan kustannustehokkaita ja käytännöllisiä kehittämisen kannalta. Kaikki kokeilut eivät toki välttämättä aina onnistu, mutta myös epäonnistuminen vie eteenpäin voi antaa tärkeää tietoa.

Puhti-hankkeen ajatushautomot ovat olleet osa palvelumuotoiluprosessin ideointivaihetta. Tietoa ja tunnelmia fasilitoiduista työpajoista löytyy myös täältä Puhti-blogista:

Kehittämistyöstä ja kokeiluista voi lukea tarkemmin Henna-Riikka Ahvenjärven YAMK-opintojen opinnäytetyöstä Projektitoiminnan kehittäminen palvelumuotoilun ja kokonaisarkkitehtuurin keinoin, joka löytyy Theseuksesta osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188842.

postei2017b

Kehitetään yhdessä!

Opettaja on usein myös itse ikuinen opiskelija. Koko Puhti-projektitiimillemme on yhteistä, että jokaisella on palava into oppia koko ajan uutta, tietää enemmän, tutustua uusiin asioihin ja ihmisiin. Kehittämisprojekti on todella hyvä väline uuden oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Kun projektissa aloittaa, ei tarvitse osata ja hallita kaikkea, vaan edetessä opitaan ja opiskellaan, kokeillaan, onnistutaan ja epäonnistutaan yhdessä.

Ajatushautomo projektitoiminnan kehittämisen äärellä

Kolmannen Puhti-ajatushautomon teemana oli projektitoiminnan kehittäminen ja menetelmänä oli tälläkin kertaa toiminnallinen työpaja. Aiemmat ajatushautomot keskittyivät henkilöstön osaamisen kehittämiseen esimerkiksi tulevaisuuden tarpeiden sekä uusien toteuttamismahdollisuuksien näkökulmasta: Ajatushautomo käyntiin! ja  Osaamisen kehittäminen muutoksessa.

Projektit ovat erinomainen tapa kehittää sekä omaa osaamista että työyhteisön ja koko organisaation osaamista. Tällä hetkellä TAKKin projektitoiminnan toimintamallia uudistetaan niin prosessikuvauksen kuin käytännön tuen ja ohjauksen kannalta. Kaiken tekemisen taustalla on yksinkertaistaminen ja sujuvoittaminen, yhä ketterämpään kehittämiseen siirtyminen.

Ajatushautomotyöpaja oli samalla myös Henna-Riikka Ahvenjärven opintosuoritus eli osa hänen palvelumuotoiluopintojaan ja opinnäytetyötään – tällaiseenkin tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön projektit antavat monenlaisia mahdollisuuksia. Ja kyllä, tämä bloggaus on myös opintosuoritus ja siksi tavallista pidempi.

Osallistavat menetelmät käyttöön

Ajatushautomoon osallistui kouluttajia, projektityöntekijöitä, projektipäälliköitä sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Vaikka suurin osa porukasta tunsi toisensa, niin työpaja aloitettiin lyhyellä esittäytymiskierroksella – työrooli vaihtuu välillä, ja eri tilanteissa joku voi olla milloin mukana kouluttajana, milloin taas projektipäällikkönä. Kierroksen ideana oli alustaa myös keskustelun, yhteisten ajatusten ja yhteistyömahdollisuuksien pohdinnan eteenpäin viemistä. Osana johdantoa perehdyttiin lyhyesti myös aiempien ajatushautomoiden teemoihin ja tuloksiin.

Seuraavan vaiheen tavoitteena oli pohtia, miten toimintaa ja osaamista voidaan sujuvasti ja tehokkaasti kehittää hankkeiden ja projektien avulla. Teoreettisesti ilmaistuna tässä työskentelyssä hyödynnettiin juurisyyanalyysia ja dynaamisen fasilitoinnin menetelmää (vinkkiä myös Piritta Kantojärven kirjasta Fasilitointi luo uutta).

Nykytilan yhteistä analyysia pohjustettiin niin, että jokainen kirjoitti noin kolme minuuttia ensin hyviä ja sujuvia asioita vihreille post-it-lapuille ja sitten noin kolme minuuttia haasteita tai muuten ei-toimivia asioita oransseille lapuille. Tämän jälkeen jokainen sijoitti omat lappunsa johonkin seuraavista valkotaulun sarakkeista: Faktat ja havainnot, Huolet, kysymykset ja kritiikki, Ydinkysymykset sekä Ideat ja ratkaisuehdotukset. Tämä taulu toimi sitten keskustelun ja yhteisen pohdinnan työvälineenä – sekä taululle että erillisiin muistiinpanoihin työpajan vetäjä kirjasti esiin nousseita ajatuksia, kysymyksiä, ehdotuksia ja ieoita.

Konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja -ideoita

Yhteisessä keskustelussa nousi esiin monenlaisia asioita laidasta laitaan – todella laajoja ja haastavia kokonaisuuksia (esimerkiksi EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaikutukset projektitoimintaan) sekä pienempiä nopeasti toteutettavissa olevia ehdotuksia ja ideoita. Sovittiin, että kolme konkreettista ehdotusta lähtee heti kokeiluun:

  • Ideaboksin laajempi hyödyntäminen
  • Yhteinen blogi intraan (ja projektitoiminnan sivun selkiyttäminen)
  • Onnistumiset ja murheet -taulut seuraavaan tapahtumaan matalan kynnyksen kehittämis- ja palautekanavana kokeiluun

Nämä kaikki etenevät jo ovat hyvä esimerkki pienistä askelista kohti yhteistä keskustelua ja entistä avoimempaa viestintää – sekä sitä kautta parempaa tiedonkulkua ja erilaisten mahdollisuuksien tuntemista esimerkiksi siinä, miten kuka tahansa organisaatiossa voi kehittää omaa osaamistaan hankkeiden ja projektien avulla, olla mukana ja osallistua. Myös muita ehdotuksia ja ideoita työstetään eteenpäin ja seuraavassa ajatushautomossa peilataan taas porukalla, miten on edetty ja edistytty.

Mitä tästä opimme?

Työpajamenetelmät ovat toimineet ajatushautomoissa hyvin. Siellä ei pönötetä ja kuunnella luentoja, vaan pyritään antamaan jokaisella mahdollisuus osallistua, tulla kuulluksi sekä löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia oman työyhteisön sisältä. Työpajamenetelmät on joka kerta valittu siltä pohjalta, minkä verran on ilmoittautuneita – on tärkeää, että menetelmä antaa jokaisella aidosti mahdollisuuden osallistua. Jos esimerkiksi nyt meillä olisi ollut vielä enemmän väkeä paikalla, niin työskentelyä olisi ollut hyvä pilkkoa pienempiin ryhmiin, mutta nyt keskustelu toimi hyvin näin.

Tästä työpajasta saatiin hyvin ajatuksia ja kommentteja siitä, mitä pitäisi kehittää ja mitä olisi hyvä kehittää. Keskustelun pohjalta nousi selkeästi esiin, mitkä asiat ovat pakollisia, tärkeitä tai sellaista nice to have -osastoa. Viestinnän merkitys nousi esiin vähän joka käänteessä eli se on selkeästi todella tärkeä kehittämiskohde.

Oppiminen jatkuu, yhdessä.

ajatushautomo3

PS Nyt on jo varmasti selvää, että me tykätään erivärisistä post-it-lapuista ja valkotauluista sekä fläpeistä – niistä löytyy kaikista työpajoistamme yleensä. Samaa ideapohjaa toteutetaan projektiryhmän työskentelyssä sähköisesti aiemmin Trellossa ja nyt Microsoftin Plannerissa – toimii!

TAKKin projektitiimi starttaa tehokkaasti tähän vuoteen!

TAKKin projektitiimi kokoontui tänään arvioimaan vielä viime vuoden antia ja tietysti tekemään konkreettisia suunnitelmia sekä työnjakoa tälle vuodelle. Hankeverkoston kanssa tulemme kehittämään yhdessä Puhti-ohjausmallia, josta ensimmäinen versio oli käsittelyssä viime viikolla. Tavoitteena on malli, joka konkreettisesti tukee ohjausta eri vaiheissa. TAKKissa osana yhteistä mallia tulee olemaan myös erityiseen tukeen tähtäävä valmennusmalli, jossa tuetaan niin hakijaa kuin koulutuksen ja tutkinnon suorittajaa henkilökohtaisista tarpeista käsin. Valmennuksia kohdennetaan niille, jotka tarvitsevat perustaitojen kehittämisen tukea opintojen sujumisen ja työllistymisen varmistamiseksi.

Jatkamme tänäkin vuonna tuttuun tapaan kokeilevan kehittämisen menetelmin eli tarkoituksena on tehdä paljon pieniä kokeiluja sekä saada mahdollisimman paljon kokemusta näistä kokeiluista. Kokeilukulttuuri sallii ns. fail fast -etenemisen eli kokeiluissa saa myös mokata ja epäonnistua – siitäkin opitaan.

TAKKissa jatkaa tuttu projektitiimi työskentelyä tänä vuonna seuraavien vastuuteemojen äärellä:

henna

  • Henna-Riikka vastaa projektinhallinnasta, raportoinneista, viestinnästä sekä hankeyhteistyöstä toisten hankkeiden ja organisaatioiden kanssa. Hankkeen tutkimusnäkökulman ja -yhteistyön laajentaminen kuuluu myös Henna-Riikan osa-alueeseen.

sirpa

  • Sirpa vastaa verkko-opetuksen, -ohjauksen ja -oppimateriaalien kehittämisestä suunnitelman mukaan eteenpäin. Hänen osa-alueeseensa kuuluu myös vahvasti opettajien digiosaaminen ja erilaiset opetus- ja ohjausmenetelmät. Tekijänoikeudet nostetaan myös esiin tämän vuoden aikana!

anni

  • Anni vastaa TAKKin osalta Puhti-ohjausmallin kehittämisestä sekä digitutor-toiminnan jatkokehittämisestä. Anni on myös mukana Puhti-valmennusten kehittämisessä niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Opiskelijapalveluiden koordinaattorin roolissa Anni on myös tärkeä linkki TAKKin opiskelijapalveluiden työhön eli kehittämistä tehdään yhteistyössä.

tuuli

  • Tuuli vastaa verkostoista sekä verkostotapahtumista ja osallistuu myös tutkimusyhteistyöhön. Tuulin vastuulla on myös osaamismerkkien käytön kehittäminen. Noheva-hankkeen TAKKin osatoteutuksen projektikoordinaattorina hän on myös tärkeä linkki Puhti- ja
    Noheva-hankkeiden yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lempinen Jyrki

  • Jyrki vastaa Green Screen -videostudion toiminnasta sekä videoiden käytön kehittämisestä osana opetusta ja ohjausta sekä perustaitoja tukevan aineiston työstämisessä. Hän toimii myös Puhti-valmentajana eli osallistuu valmennusten suunnitteluun ja toteutukseen.

Paljon kaikenlaista todella mielenkiintoista on tulossa tänä vuonna, niin konkreettista tekemistä, erilaisia tapahtumia kuin uusia vinkkejä ja aineistojakin. Tietoa projektimme sisällöistä löydät esimerkiksi Tietoa projektista -sivulta.

Kannattaa seurata tätä Puhti-blogia ja olla aktiivisesti yhteydessä meihin, jos yhteistyö kiinnostaa tai voisimme oppia toisiltamme jotain uutta ja kiintoisaa. Ollaan yhteyksissä!

twitter_web

Seuraatko meitä jo Twitterissä? Erityisesti tapahtumista twiittaillaan ahkerasti, mutta myös muuten kaikkea projektin teemoihin liittyvää. Ota seurantaan @PuhtiTAKK

 

Puhti-kuulumisia yrittäjyyden ääreltä

Osallistuimme TAKKin Hiomon yrittäjyyden teemapäivään 5.4.2016. Puhti toteutti teemapäivän oheen GreenScreen-kuvausstudion, jossa kokeiltiin GreenScreenin mahdollisuuksia materiaalin elävöittäjänä kuvien ja videoiden avulla. Oma polku -projektin hankkima kuvaussetti on ollut ahkerassa käytössä, kun kuvauskonsepteja on nyt hiottu Puhti-projektissa erilaisiin opiskeluteemoihin soveltuvaksi.

Perustaidot ja verkko-opiskelun kehittäminen

Yrittäjyysalan kanssa kokeilut ovat olleet tuottavia mallin kehittämisen kannalta: yrittäjille esiintymistaito on tärkeää ja toisaalta visuaalisen esittämisen merkitys on kasvanut merkittävästi esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin kannalta. Kehittäminen yrittäjyysalan kanssa jatkuu tänä vuonna muutenkin aktiivisesti: Tulossa on yrittäjyyden verkko-opintojakso, jossa pyritään ottamaan huomioon myös sellaiset opiskelijat, joilla on haasteita esimerkiksi kirjoittamisen, lukemisen tai digiosaamisen perustaitojen kanssa. Jakso saadaan näillä näkymin syksyllä pilotointiin.

Ketterää kehitystä!

Teemapäivän avauksessa nähtiin Suomen Yrittäjien mainio yrittäjyysvideo: Mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä? Anne-Maj Linna johdatti päivän esityksiin ja kertoi esimerkiksi leanin hyödyntämisestä markkinoinnissa ja myynnissä. Anne-Maj korosti ketterän kehityksen menetelmien sopivuutta ja tärkeyttä, kun halutaan kehittää aktiivisesti ja nopeasti. Puhti-projektissa hyödynnämme ketterän kehityksen toimintamalleja projektiryhmän työskentelyssä tutun vesiputousmallin sijaan: Kehittäminen on toki pitkäjänteistä, mutta pilkomme toteutusta ja kokeiluja sellaisiin osiin, että nopeat kokeilut ja suunnitelmien pikainenkin hiominen on mahdollista kuukausittaisten tsekkauspisteiden kohdalla. Olemme myös halunneet lisätä tekemisen läpinäkyvyyttä kaikissa projektin vaiheissa niin projektiryhmän kesken kuin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien suuntaan.

Tarinoiden voimaa

Teemapäivä rakentui innostavista yrittäjyystarinoista, joissa korostui mm. oman osaamisen kehittäminen, asiakasymmärrys sekä markkinoinnin ja myynnin monenlaiset muodot. Päivän päätteeksi kuultiin nuorten businessnorssilaisten opiskelusta, tavoitteista ja NY-yrittäjyydestä.

Kokeilemalla kehittämistä, yhdessä

Verkostoitumisen merkitys on suuri kaikessa kehittämisessä, on sitten kyse yrityksen perustamisesta kuin vaikkapa kehittämishankkeesta. Tärkeää on myös aktiivisuus, halua oppia uutta, tehdä asioita eri tavalla – olla valmis onnistumaan ja epäonnistumaan rohkeiden kokeilujen ja innovatiivisen otteen avulla. Päivän kaikissa tarinoissa korostui myös se, että kannattaa mennä epämukavuusalueille ja opetella uutta – ja näihin me tähtäämme myös tässä projektissa!

blogikuva