Vertaistuen kehittämistä yhdessä

Puhti-projektin viimeisessä Ajatushautomossa 14.3.2018 teemana oli henkilökunnan mentori-/vertaistukitoiminta.

Ajatushautomo järjestettiin yhteistyössä Noheva-projektin kanssa.

Ajatushautomossa keskusteltiin ja ideoitiin lyhyen alustuksen kera yhdessä mm.

• Minkälaista tukea sinä haluaisit saada kollegoiltasi?
• Missä asioissa kaipaat henkilökohtaista ohjausta/tukea?
• Mihin työrooliin tämän tyyppinen palvelu sopisi?
• Miten vertaistuki järjestetään käytännössä?

Jokainen osallistuja pääsi ensin pohtimaan teemoja itsekseen ja laittamaan asioita muistiin kysymykseen liittyvän värin mukaan. Pohjana sai mielellään käyttää omien ajatusten lisäksi kollegoilta kuultuja ideoita ja toiveita.

Yhteenvetoa ajatusten pohjalta käydystä keskustelusta:

• Toivotaan avointa keskustelua, erilaisia tilanteita mahdollisuutena yhteiskeskusteluun ja -työskentelyyn, monialaista keskustelua
• Tarvetta ammatilliselle yhdessä kehittämiselle; keskustelua ammatillisten asioiden äärellä, sparrausta.
• Opettaja on edelleen liikaa yksintekijä > idea: voisiko toisten tunteja seurata, antaa palautetta (olisiko aika kypsä tälle jo?) lomake seurantaan, sis. pedagogiikan havainnointia.
• Voidaanko hyödyntää vertaisarvioinnin työskentelymentelmiä?
• Keskustelua esimerkkicaseista, joita ei osaa tai pysty oikein yksin ratkomaan > missä, miten tähän mahdollisuus?
• Keskustelua pedagogiikasta tarvitaan myös
• Idea: ryhmämentorointia esim. ohjauksesta.
• Miten hyödynnetään jatkossa kuraattori- ja psykologipalvelua / heidän osaamistaan?
• Johdon katselmus pedagogiikkaan kirjattu laatusuunnitelmaan, digityöpajat perustuvat myös kollegatukeen.
• Ohjausta, keneltä voi kysyä ns. tyhmiä kysymyksiä (tuntiopettaja ym.), voidaanko nimetä mentori tms.?
• Idea: mentorin nimeäminen tai alkuvaiheessa hankkeen mentori-WhatsApp-ryhmä tms. > Noheva käynnistää!
• Mentoroitavan kysyttävä kysymyksiä, jotta ohjaus etenee > koulutus tai valmennus tähän?
• Idea/kokeiluun: varttivalmennukset, 15 min jossain eri puolilla TAKKia, tietty teema, tule ja kysy > tehdään näistä mainos ja intrassa joku tietty kohta? > Noheva käynnistää!
• Kokeiluun: Nirvan Nastan kabinettiin päivystys/vapaamuotoinen tapaaminen, voisi jättää etukäteen kysymyksiä tietystä aiheesta tai aiheista
  – järjestetään kysely, mitä tukea kaipaat kollegoilta, tauluja/fläppejä, joihin voisi jättää lappuja > Noheva jatkaa tästä!
• Kyselytuntien tms. järjestäminen matalalla kynnyksellä
• Kokeillaanko Teams-tiimiä mentorimallissa? Hankkeiden yhteistyönä? (digi, ohjaus, opetusmenetelmät, erityinen tuki, muita yleisiä teemoja)
• YTO-prosessi edistää yhteisten aineistojen ja teemojen työstämistä > tästä hyötyjä jatkoon myös todennäköisesti

Osa ideoista ja teemoista lähtee kokeiluun heti ja osaa jatkojalostetaan kehittämistyötä varten. Osallistujat olivat todella aktiivisia, ja konkreettiset ehdotukset sekä ideat auttavat eteenpäin viemistä valtavasti. Pienten kokeilujen kautta kehittäminen on nopeaa ja pikaisesti konkretisoitavissa – tuloksia ja kokemuksia saadaan näin myös nopeasti!

 

Puhti-ajatushautomo jälleen ohjauksen äärellä

Runsas joukko TAKKilaisia kokoontui 29.1.2018 ohjausteeman merkeissä kuuntelemaan Koulutuskeskus Lumovan koulutuspäällikköä / toimitusjohtajaa Mari Heleniusta, joka kertoi Lumovan ohjauskäytännöistä. Koulutuskeskus Lumova, Hämeen Kosmetologikoulu, liittyi osaksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskusta elokuussa 2017.

Saimme kuulla mielenkiintoisen kertomuksen Lumovan historiasta nykypäivään, toiminnasta, opiskelijoista ja asiakaskunnasta. Lumovassa työssäoppiminen tapahtuu yhdessä muun opetuksen kanssa, koska hoitotilat sijaitsevat samoissa tiloissa. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan asiakaspalvelua kokonaisvaltaisesti ajanvarauksesta hoitotoimenpiteisiin asti ohjatusti sekä ohjaajan että vertaistuen muodossa. Marin esitys herätti vilkasta keskustelua ja ajatustenvaihtoa.

Ajatushautomon toinen kekseinen teema liittyi ammatillisen koulutuksen reformiin ja sen tuomiin haasteisiin ja muutoksiin. Aiheesta kehkeytyi vilkas ja hyvähenkinen keskustelu, jossa käsiteltiin koulutussopimuksia, työpaikoilla tapahtuvaa ohjausta ja työpaikkaohjaajien roolia sekä heidän perehdytystään. Ideoita ja näkemyksiä näistä aiheesta tuli runsaasti ja reformi mietitytti jokaista läsnäolijaa. Tulevaisuus kertoo, mitä se sitten tuo tullessaan.

Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen (Herakleitos)

 

Kehitetään yhdessä!

Opettaja on usein myös itse ikuinen opiskelija. Koko Puhti-projektitiimillemme on yhteistä, että jokaisella on palava into oppia koko ajan uutta, tietää enemmän, tutustua uusiin asioihin ja ihmisiin. Kehittämisprojekti on todella hyvä väline uuden oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Kun projektissa aloittaa, ei tarvitse osata ja hallita kaikkea, vaan edetessä opitaan ja opiskellaan, kokeillaan, onnistutaan ja epäonnistutaan yhdessä.

Ajatushautomo projektitoiminnan kehittämisen äärellä

Kolmannen Puhti-ajatushautomon teemana oli projektitoiminnan kehittäminen ja menetelmänä oli tälläkin kertaa toiminnallinen työpaja. Aiemmat ajatushautomot keskittyivät henkilöstön osaamisen kehittämiseen esimerkiksi tulevaisuuden tarpeiden sekä uusien toteuttamismahdollisuuksien näkökulmasta: Ajatushautomo käyntiin! ja  Osaamisen kehittäminen muutoksessa.

Projektit ovat erinomainen tapa kehittää sekä omaa osaamista että työyhteisön ja koko organisaation osaamista. Tällä hetkellä TAKKin projektitoiminnan toimintamallia uudistetaan niin prosessikuvauksen kuin käytännön tuen ja ohjauksen kannalta. Kaiken tekemisen taustalla on yksinkertaistaminen ja sujuvoittaminen, yhä ketterämpään kehittämiseen siirtyminen.

Ajatushautomotyöpaja oli samalla myös Henna-Riikka Ahvenjärven opintosuoritus eli osa hänen palvelumuotoiluopintojaan ja opinnäytetyötään – tällaiseenkin tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön projektit antavat monenlaisia mahdollisuuksia. Ja kyllä, tämä bloggaus on myös opintosuoritus ja siksi tavallista pidempi.

Osallistavat menetelmät käyttöön

Ajatushautomoon osallistui kouluttajia, projektityöntekijöitä, projektipäälliköitä sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Vaikka suurin osa porukasta tunsi toisensa, niin työpaja aloitettiin lyhyellä esittäytymiskierroksella – työrooli vaihtuu välillä, ja eri tilanteissa joku voi olla milloin mukana kouluttajana, milloin taas projektipäällikkönä. Kierroksen ideana oli alustaa myös keskustelun, yhteisten ajatusten ja yhteistyömahdollisuuksien pohdinnan eteenpäin viemistä. Osana johdantoa perehdyttiin lyhyesti myös aiempien ajatushautomoiden teemoihin ja tuloksiin.

Seuraavan vaiheen tavoitteena oli pohtia, miten toimintaa ja osaamista voidaan sujuvasti ja tehokkaasti kehittää hankkeiden ja projektien avulla. Teoreettisesti ilmaistuna tässä työskentelyssä hyödynnettiin juurisyyanalyysia ja dynaamisen fasilitoinnin menetelmää (vinkkiä myös Piritta Kantojärven kirjasta Fasilitointi luo uutta).

Nykytilan yhteistä analyysia pohjustettiin niin, että jokainen kirjoitti noin kolme minuuttia ensin hyviä ja sujuvia asioita vihreille post-it-lapuille ja sitten noin kolme minuuttia haasteita tai muuten ei-toimivia asioita oransseille lapuille. Tämän jälkeen jokainen sijoitti omat lappunsa johonkin seuraavista valkotaulun sarakkeista: Faktat ja havainnot, Huolet, kysymykset ja kritiikki, Ydinkysymykset sekä Ideat ja ratkaisuehdotukset. Tämä taulu toimi sitten keskustelun ja yhteisen pohdinnan työvälineenä – sekä taululle että erillisiin muistiinpanoihin työpajan vetäjä kirjasti esiin nousseita ajatuksia, kysymyksiä, ehdotuksia ja ieoita.

Konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja -ideoita

Yhteisessä keskustelussa nousi esiin monenlaisia asioita laidasta laitaan – todella laajoja ja haastavia kokonaisuuksia (esimerkiksi EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaikutukset projektitoimintaan) sekä pienempiä nopeasti toteutettavissa olevia ehdotuksia ja ideoita. Sovittiin, että kolme konkreettista ehdotusta lähtee heti kokeiluun:

• Ideaboksin laajempi hyödyntäminen
• Yhteinen blogi intraan (ja projektitoiminnan sivun selkiyttäminen)
• Onnistumiset ja murheet -taulut seuraavaan tapahtumaan matalan kynnyksen kehittämis- ja palautekanavana kokeiluun

Nämä kaikki etenevät jo ovat hyvä esimerkki pienistä askelista kohti yhteistä keskustelua ja entistä avoimempaa viestintää – sekä sitä kautta parempaa tiedonkulkua ja erilaisten mahdollisuuksien tuntemista esimerkiksi siinä, miten kuka tahansa organisaatiossa voi kehittää omaa osaamistaan hankkeiden ja projektien avulla, olla mukana ja osallistua. Myös muita ehdotuksia ja ideoita työstetään eteenpäin ja seuraavassa ajatushautomossa peilataan taas porukalla, miten on edetty ja edistytty.

Mitä tästä opimme?

Työpajamenetelmät ovat toimineet ajatushautomoissa hyvin. Siellä ei pönötetä ja kuunnella luentoja, vaan pyritään antamaan jokaisella mahdollisuus osallistua, tulla kuulluksi sekä löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia oman työyhteisön sisältä. Työpajamenetelmät on joka kerta valittu siltä pohjalta, minkä verran on ilmoittautuneita – on tärkeää, että menetelmä antaa jokaisella aidosti mahdollisuuden osallistua. Jos esimerkiksi nyt meillä olisi ollut vielä enemmän väkeä paikalla, niin työskentelyä olisi ollut hyvä pilkkoa pienempiin ryhmiin, mutta nyt keskustelu toimi hyvin näin.

Tästä työpajasta saatiin hyvin ajatuksia ja kommentteja siitä, mitä pitäisi kehittää ja mitä olisi hyvä kehittää. Keskustelun pohjalta nousi selkeästi esiin, mitkä asiat ovat pakollisia, tärkeitä tai sellaista nice to have -osastoa. Viestinnän merkitys nousi esiin vähän joka käänteessä eli se on selkeästi todella tärkeä kehittämiskohde.

Oppiminen jatkuu, yhdessä.

PS Nyt on jo varmasti selvää, että me tykätään erivärisistä post-it-lapuista ja valkotauluista sekä fläpeistä – niistä löytyy kaikista työpajoistamme yleensä. Samaa ideapohjaa toteutetaan projektiryhmän työskentelyssä sähköisesti aiemmin Trellossa ja nyt Microsoftin Plannerissa – toimii!

Osaamisen kehittäminen muutoksessa

TAKKissa järjestettiin Puhti-projektin toinen ajatushautomo tiistaina 31.5.2016. Ajatushautomo oli jaettu kolmeen teemapisteeseen:

1. TAKKilainen ohjaajana ja valmentajana
2. Taitojen kehittäminen: Mitä ja miten – uusia ideoita ja menetelmiä henkilöstökoulutuksiin
3. Videot ja kuvat, GreenScreen-studiokonsepti

Tavoitteena teemapisteissä oli pohtia yhdessä, mitä osaamisen kehittämistä meneillään olevat muutokset edellyttävät meiltä, mitkä asiat mietityttävät ja mitä kysymyksiä aiheisiin liittyy.

Ajatushautomon tulosten pohjalta työstetään TAKKin henkilöstölle erilaisia koulutuksia ja koulutusmateriaaleja lukuvuodelle 2016-2017. Tulossa on ainakin itseopiskeluaineistoa, videoita ja räätälöityjä täsmäkoulutuksia. Tiedotamme näistä tarkemmin kesän aikana. Osa koulutuksista tulee olemaan avoimia myös verkostolle.

 

Ajatushautomo käyntiin!

TAKKin osaprojektin ajatushautomotoiminta käynnistyi maanantaina 15.2.2016 TAKKissa. Ensimmäisen ajatushautomon teemanA oli henkilöstön osaamisen kehittäminen. Mukana oli hyvä joukko TAKKilaisia eri aloilta. Aluksi ideoitiin tulevaisuuden tavoitteita ja tarpeita, joita sitten jatkokehiteltiin ideoita yhdessä learning cafe -typpisesti laajempina teemakokonaisuuksina.

Jatkamme yhteiskehittämistä ja ideointia tänään ystävänpäivän jatkoilla TAKKin omassa tapahtumassa – ja toki esittelemme samalla jälleen PUHTI-projektia henkilöstöllemme ja haemme yhteisiä kehittämiskohteita ja yhteistyöideoita. Tavoitteena on edelleen pohtia, miten voisimme yhdessä kehittää TAKKilaista osaamista vastaamaan tulevaisuuden tavoitteita ja tarpeita niin henkilöstön kuin opiskelijoiden osaamisen kehittämisessä.

TAKKin ensimmäinen Puhti-ajatushautomo